(Moskova – Interfax) Venäjän ortodoksinen kirkko suree Englannin kirkon yleisen synodin päätöstä vihkiä nainen piispaksi. Päätös tehtiin jo heinäkuun alussa.

”Venäjän ortodoksisen kirkon pitää todeta mielipahalla, että päätös asettaa nainen piispaksi vaikeuttaa ortodoksisten ja anglikaanisten kristittyjen vuosikymmenien saatossa kehittynyttä keskinäistä vuoropuhelua,” Moskovan patriarkaatin uskoasiain osaston viestintäpalvelu sanoo erityisessä julkilausumassa, joka julkaistiin Moskovassa perjantaina. Tämän asiakirjan mukaan päätös ”vieraannuttaa anglikaanit ortodoksisesta kirkosta ja edistää edelleen kristityn maailman jakoa.”

Moskovan patriarkaatti muistuttaa, että ortodoksinen kirkko on aina ollut kielteinen suhtautumisessaan naispappeuteen, vaikka jotkut protestanttiset ja anglikaaniset kirkot ovat alkaneet vihkiä heitä papeiksi jo 20-luvulta lähtien.

”Tällainen käytäntö on ristiriidassa sen vuosisatoja vanhan Kirkon tradition kanssa, jonka juuret juontuvat aina alkukirkon ensimmäiseen kristilliseen yhteisöön saakka. Ortodoksit katsovat, että naispiispuus on vieläkin mahdottomampi hyväksyä,” lausumassa sanotaan.

Kristillisessä traditiossa on aina katsottu piispojen olevan ”apostolien suoria hengellisiä seuraajia, mikä on taannut heille erityisen siunauksen johtaa Jumalan kansaa ja erityisen velvollisuuden pitää usko puhtaana ja he näin ovat Kirkon ykseyden symboleja ja takaajia.”  Näin ollen Moskovan patriarkaatti katsoo asetettujen naispiispojen olevan ristiriidassa niin Vapahtajan kuin myös pyhien apostolien ja muinaisen jakamattoman kirkon valitsemalle suunnalle.

Näkemyksessä, että alkuperäisen kirkon normien uudistamisessa kielletään Herran ajatus pappeudesta, Moskovan patriarkaatti toteaa “ettei mikään teologinen tai käytännöllinen kirkon tarve sanellut tätä päätöstä anglikaanien yleisessä synodissa, vaan mieluumminkin pyrkimys ottaa askel seksuaalisen tasa-arvon maalliseen aatemaailmaan kaikilla elämänaloilla.”

Venäjän kirkko muistuttaa että ”kristillisyyden sekularisoituminen (maallistuminen) saa monet uskovaiset luopumaan siitä [maallistumisesta], koska he yrittävät löytää itselleen hengellistä tukea turvallisista evankeliumeista ja apostolisesta traditiosta, jotka heille on esittänyt ikuinen ja muuttumaton Jumala.”

Ortodoksi.net

(Interfax –Lontoo) Lontoossa on alkamassa maailman anglikaanisten piispojen nk. Lambeth-konferenssi, joka kokoontuu kerran kymmenessä vuodessa. Kokousta boikotoi noin 200 piispaa protestina Anglikaanisen kirkon liberalistisille pyrkimyksille.

Suomesta kokoukseen osallistuu Helsingin ortodoksisen hiippakunnan piispa, metropoliitta Ambrosius kansainvälisen ortodoksis-anglikaanisen teologisen dialogikomission jäsenenä ja ekumeenisena vieraana eräiden muiden eri kirkkojen edustajien kanssa.

Venäjän ortodoksisen kirkon päämies, patriarkka Aleksei II on lähettänyt kokoukselle viestin, jossa hän sanoo kaikkien kokouksen osallistujien kantavan suuren historiallisen vastuun siitä, että heidän on tehtävä päätöksiä perinteisen kristilliseen moraaliin perustuvan Raamatun tulkinnan ja sellaisen suuntauksen välillä, jossa synti ja sallivuus otetaan osoittamaan rakkautta ja suvaitsevaisuutta.

Patriarkan mielestä konferenssin päätöksillä on erittäin tärkeä merkitys kristitylle maailmalla ja etenkin kristillisten kirkkojen välisille suhteille ja anglikaanisen kirkon pysymiselle tässä yhteisössä. Anglikaanisella kirkolla on aikaisemmin ollut hyvät ja lämpimät suhteen ortodoksisen kirkon kanssa ja siksi ortodoksit ovat suuresti huolestuneita anglikaanisen kirkon tilanteesta.

Lambeth-konferenssi kestää elokuun 4. päivään asti ja tarkkailijat uskovat anglikaanisen kirkon joutuvan ristiriitojen vuoksi sisäiseen kiistaan. ”Anglikaaninen kirkko on kuilun reunalla. Tosiasiassa skisma, kiista on jo melkein muodostunut ja kaksi sataa puuttuvaa piispaa osoittaa sen,” Venäjän ortodoksisen kirkon tarkkailija, Wienin ja Itävallan piispa Ilarion sanoi tietotoimistoille.

Hänen mukaansa monet Afrikan anglikaanisista piispoista, esimerkiksi kaikki Nigerian piispat, päättivät boikotoida konferenssia osoittaakseen protestinsa Anglikaanisen kirkon liberaaleja suuntauksia vastaan. ”Anglikaanien skisma kuvastaa tietyllä tavalla koko kristillisen maailman tilannetta. Polarisaatio perinteisen ja liberaalin kristillisyyden välillä tulee ehdottomammaksi ja nyt Anglikaanisen kirkon on päätettävä näiden kahden vaihtoehdon välillä,” piispa Ilarion sanoi. ”Valitettavasti valinta on jo tehty ja äskettäinen anglikaanisen yleisen synodin päätös naispiispuudesta todistaa sen,” piispa Ilarion arvelee.

Ortodoksi.net

Moskovan patriarkaatin alainen Ukrainan ortodoksinen kirkko syyttää uutistoimisto Interfaxin mukaan Ukrainan viranomaisia heidän yrityksistä saattaa maan ortodoksisten kirkkojen hajaannus yhtenäisemmäksi Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen.

Ukrainan venäläisen ortodoksisen kirkon ulkoasiainosaston johtaja, arkkimandriitta Kirlill (Hovorun) on kritisoinut voimakkaasti Kiovan ja Konstantinopolin välisiä neuvotteluja, joissa yhtenä aktiivisena vaikuttajana on ollut myös Ukrainan presidentti Viktor Juštšenko. Aiheesta on kirjoitettu myös ukrainalaisessa Segodnja -sanomalehdessä.

Ukrainan venäläinen kirkko pelkää isä Kirillin mukaan patriarkka Bartolomeoksen ja Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin päättävän ottaa yhteyteensä sekä skismaattisen ns. Kiovan patriarkaatin että Ukrainan autokefaalisen ortodoksisen kirkon Ukrainan vierailunsa aikana ja näistä kahdesta kirkon johtajasta tulisi sitten Konstantinopolin alaisia metropoliittoja. Tämä kiistelty patriarkka Bartolomeoksen vierailu liittyy Ukrainassa lähipäivinä vietettävään Rusien kastamisen 1020-vuotisjuhlallisuuksiin.

Ukrainan venäläisen kirkon edustaja ennustaa, että mikäli ukrainalaisten ja Konstantinopolin neuvottelut etenevät tuohon pisteeseen, mikään ortodoksinen kirkko ei tule tunnustamaan näitä kanonisia rakenteita. Isä Kirillin mielestä tällainen kehitys johtaa akuuttiin vastakkain asetteluun kirkon rakenteissa ja Ukrainan politiikassa ja loppujen lopuksi se johtaa ortodoksisen maailman skismaattiseen tilaan.

Huhut asian ympärillä vellovat valtoimenaan ja Ukrainan venäläisen kirkon edustajat ruokkivat näitä huhuja parhaansa mukaan erilaisilla uhkakuvilla ja jopa pelottelulla. Sekä Ukrainan presidentistä Viktor Juštšenkosta että skismaattisen kirkon päämiehestä, patriarkka Filaretista (Denisenko) on tehty tässä vastapropagandassa suuria uhkia ja “mörköjä” koko Ukrainan venäläiselle kirkolle. Presidenttiä on jopa verrattu anti-Kristukseen. Kts. -> uutinen 11.7.-08.

Myös Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin ja etenkin patriarkan asema on asetettu vaakalaudalle Moskovan patriarkaatissa. Hänestä ollaan Moskovan vastapropagandassa tekemässä erittäin epädiplomaattisesti ns. ”itäistä paavia”, joka hamuaa itselleen valtaa ja alueita. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti kuuluu niihin viiteen ensimmäisissä ekumeenisissa kirkolliskokouksissa ensimmäisen vuosituhannen alussa päätettyihin ja perustettuihin ns. vanhoihin patriarkaatteihin, joilla on vahva asema ortodoksisessa maailmassa.

Moskovan patriarkaatti – ns. uusi patriarkaatti, joka hyväksyttiin patriarkaatiksi vasta 1600-luvulla Konstantinopolin ottomaanien aiheuttaman heikkouden aikana ja joka omilla aggressiivisilla valta- ja laajenemispyrkimyksillään entisen Neuvostoliiton alueella ja jopa muualla maailmassa yrittää nousta ortodoksisen maailman ”kolmanneksi Roomaksi” – esittää happamia sanoja edustajansa kertomana: ”Nykyisin hänen [patriarkka Bartolomeoksen] kirkko käsittää kolme miljoonaa jäsentä hajallaan ympäri maailmaa. Ukraina mukaan luettuna hänen joukkonsa kasvaa merkittävästi.”

Ortodoksi.net

(Interfax) Konstantinopolin patriarkaatti on ilmoittanut patriarkka Bartolomeoksen tunnustavan Ukrainan ortodoksisen kirkon johtajaksi ainoastaan Moskovan alaisen Ukrainan autonomisen kirkon metropoliitan Vladimirin. Tästä syystä Konstantinopolin patriarkaatti edellyttää, että niihin tapahtumiin, joihin patriarkka Bartolomeos osallistuu yhdessä metropoliitta Vladimirin kanssa, ei osallistu skismaattisten kirkkojen, kuten ns. Kiovan patriarkaatin, johtajia. Konstantinopolin ja Moskovan patriarkaattien sekä Ukrainan Moskovan patriarkaattiin kuuluvan autonomisen kirkon välisissä neuvotteluissa on päätetty, että Konstantinopolin patriarkka Bartolomeos, Moskovan patriarkka Aleksij II ja Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta Vladimir toimittavat yhteisen liturgian 27.7. Venäjän kasteen juhlallisuuksiin osallistuu myös muiden ortodoksisten paikalliskirkkojen johtajia, kuten Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispa Hieronymos, Tiranan ja koko Albarnian arkkipiispa Anastasios sekä Tshekin ja Slovakian metropoliitta Krysostomos.

Ortodoksi.net/MN

(Istanbul – AsiaNews) Yksimielisellä päätöksellä (seitsemällä äänellä seitsemästä, huomioiden myös se, että yksi osallistuja oli Turkista) Strasbourgissa sijaitseva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuominnut Turkin sopimattomat toimet sen ottaessa haltuun Marmaramerellä Prinkipon eli Büyükadan saarella sijaitsevan patriarkaatin orpokodin.

Oikeuden päätös takaa ekumeenisen patriarkaatin muutoksenhaun mukaisesti patriarkaatin omistusoikeuden orpokotiin. Tämä muutoksenhaku oli ensimmäinen laatuaan, minkä ekumeeninen patriarkaatti on tehnyt tämän kaltaisista asioista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle.

Sen lisäksi tässä erityisessä tapauksessa tämä tuomiolla on erittäin suuri merkitys, koska sen kautta tunnustetaan nyt myös kansainvälisesti Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin oikeudellinen asema, joka on tähän saakka kielletty Turkin hallituksen toimesta.

Uskonnollisia vähemmistöjä ei ole Turkissa tunnustettu ns. oikeushenkilöiksi ja siksi ne eivät ole voineet omistaa omaa omaisuuttaan. Tällä oikeuden päätöksellä patriarkaatti ei vain voi omistaa omaisuutta Turkissa vaan sen oikeudet ovat nyt turvatut Strasbourgin tuomioistuimen päätöksellä ja Turkki on mukana myös tämän tuomioistuimen toiminnassa. Oikeuden päätös oli myös vastaus niille ihmisille Turkissa, jotka jatkuvasti ovat kieltäneet Konstantinopolin patriarkaatin historiallisen ja hengellisen roolin, jonka kansainvälinen yhteisö on aina tunnustanut.

Eurooppalaisissa piireissä on korostettu, että tämän tuomion soveltaminen Turkissa on nyt osa sitä testiä, jolla maa voi osoittaa demokraattista kehitystään ennen EU:iin liittymistään. Matkallaan kohti Euroopan yhdentymistä Turkki on käymässä läpi vaikeaa ajanjaksoa, kun se yrittää löytää paikkansa eurooppalaisessa demokratiassa, mutta samalla sillä on vaikeuksia soveltaa tätä mallia oman maansa rajojen sisäpuolella.

Saman oikeuden päätöksen yhteydessä Strasbourgin tuomioistuin tuomitsi vuoden 1934 lain uskonnollisista säätiöistä, joka suosi Turkin viranomaisten toimia uskonnollisten vähemmistöjen omaisuuden takavarikoissa, pitkäaikaisissa vainoamisissa ja pakotteissa poistua maasta.

Uusi, Turkin parlamentissa helmikuussa hyväksytty laki uskonnollisista säätiöistä johti parannuksiin, mutta sen toimeenpanon on estänyt maan perustuslaillinen tuomioistuin, jossa oppositio, (kemalistinen) CHP ja (ultranationalistinen) MHP, syyttävät lakia ristiriitaiseksi perustuslain kanssa. Heidän mukaansa uusi laki heikentää kansallisia etuja.

On syytä myös huomioida, että ekumeenisen patriarkaatin tekemää muutoksenhakuanomusta oli puolustamassa oikeudessa oikeusoppineiden ryhmä, joka koostui sekä kreikkalaisista että turkkilaisista jäsenistä, sen tosiasian vahvistuksena, että aktiivisten kansalaisten yhteistyö ilman rajoja takaa ihmisoikeudet ja vähemmistöjen oikeudet. Nämä oikeudet eivät ole vain kansallisia kysymyksiä. Kaikessa ikään kuin todetaan: tarvitaan ihmisten hyvää tahtoa ilman ennakkoluuloja.

Ortodoksi.net

Katso aiheeseen liittyviä aikaisempia Ortodoksi.netin uutisia:
-> Euroopan parlamentin selonteko ekumeenisesta patriarkaatista ja muista ei-islamilaisista vähemmistöistä Turkissa
-> Patriarkka Bartolomeos maailman vaikutusvaltaisimpia
-> EU-puheenjohtaja vierailulla ekumeenisessa patriarkaatissa
-> Olli Rehn haluaa Turkkiin uskonnonvapautta