Pääsiäinen, Herramme Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen juhla on yksi tärkeimmistä uskonnollisista juhlapäivistä useille kristityille. Ortodokseille se on juhlien juhla, kaikista tärkein kirkkovuoden juhlapäivä.

Yhdysvalloissa tehtiin tutkimus kristityille ihmisille, uskovatko he Jeesuksen toiseen tulemiseen, kuten kristinusko opettaa. Varmaan paluuseen seuraavan 40 vuoden aikana uskoi reilu neljännes eli noin 27 % kristityistä ja todennäköiseen paluuseen viidennes eli noin 20 %. Eli paluuseen uskovia oli noin hieman vajaat puolet kysellyistä.

Toisenlaiseen mahdollisuuteen uskoi noin 38 % kysellyistä kristityistä, joiden mukaan Jeesus ei varmasti eikä todennäköisesti tee toista paluutaan seuraavan 40 vuoden aikana. Mutta vastauksia voisi kai tarkastella silläkin tavoin, että noin kolme neljäsosaa kysellyistä (n. 76 %) uskoo jollain tasolla Kristuksen toiseen tulemiseen - siis varmasti, todennäköisesti tai “ei sitä koskaan tiedä” -mentaliteelillä.

Pew-tutkimuskeskus teki tämän tutkimuksen maaliskuussa 2010 Yhdysvalloissa. Tiedossamme ei ole, kuinka suurelle joukolle tutkimus on tehty.

Ortodoksi.net
30.3.2013

Kts. The Pew Center: U.S. Christians’ Views on the Return of Christ

Vastauksena Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeos I:n entiselle Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clintonille lähettämään kirjeeseen, jossa patriarkka kiittää Hillary Clintonia yhteistyöstä, Clinton lähetti oman kirjeensä tervehdyksenä patriarkalle.Kirjeessa Hillary Clinton toteaa mm. että hän odottaa sitä päivää, kun Halkin seminaarin ovet avataan uskonnonvapauden listavana symbolina.

Kirje kokonaisuudessaan englanniksi on seuraava:
—
THE SECRETARY OF STATE
WASHINGTON
January 30, 2013

His All Holiness Bartholomew I
Ecumenical Patriarch of Constantinople
Istanbul

Your All Holiness:

It has been an honor working with you during my tenure as Secretary of State. Together, we have done a great deal to promote inter-religious and inter-ethnic understanding and to raise the profile of religious freedom issues in Turkey and beyond.

You are an inspiration to many with your contributions to the rich tradition of religious diversity in Turkey. I look forward to the day when Halki Seminary will reopen its doors as a shining symbol of religious freedom.

As I prepare to leave office, please know you have my best wishes for great success and happiness in all your future endeavors, and for the continued well-being of the Ecumenical Patriarchate.

With warm regards, I am
Sincerely yours,

Hillary Rodham Clinton
—

Ortodoksi.net
28.3.2013

(Kuvassa Hillary Clinton ja patriarkka Bartholomeos patriarkaatin keskuspaikassa Fanarissa Istanbulissa.
Kuva © Ekumeeninen patriaarkaatti / Nikolas Manginas)

Sunnuntaina 27.1.2013 vihittiin USA:ssa Hänen Autuutensa, Washingtonin arkkipiispa ja koko Amerikan ja Kanadan metropoliitta Tikhon (Tiihon) piispalliseen tehtäväänsä Amerikan ortodoksisen kirkon (OCA) päämiehenä pyhän Nikolaoksen katedraalissa Washingtonissa (DC).

Virhaanasettamisjuhlallisuuksissa oli mukana jäseniä Amerikan ortodoksisen kirkon Pyhästä synodista sekä eri paikalliskirkkojen edustajia Pohjois-Amerikasta ja muualta ortodoksisesta maailmasta.

Metropoliitta Tikhon valittiin OCA:n päämieheksi 17. koko Amerikan kirkollisen neuvoston kokouksessa Parmassa (OH) 13.11.2012.

Piispa Tikhon on maalliselta nimeltään Bostonissa (MA) 15.7.1966 syntynyt Marc R. Mollard.

Ortodoksi.net
28.1.2013

(kuva © OCA)

Kts. lisää kuvia tilaisuudesta (Facebookissa)

Venäjän vaikutusvaltainen ortodoksinen kirkko on ilmoittanut olevansa vastaan äskettäin Venäjän parlamentin alahuoneessa, Duumassa läpimennyttä uutta, paljon tunteita nostattanutta adoptiolakia.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin on kuitenkin ilmaissut alustavasti tukevansa lakialoitetta, mutta presidentti ilmoitti silti viikko sitten, ettei ole vielä päättänyt allekirjoittaako hän lain vai ei.

Adoptiolain laatiminen on laajalti nähty vastavetona Yhdysvaltojen aiemmin säätämälle ns. Magnitski -laille. Tämä laki on nimetty tutkintavankeudessa kuolleen juristin Sergei Magnitskin mukaan. Magnitski oli paljastanut laajamittaista korruptiota Venäjän poliisivoimissa. Amerikkalaisten säätämä laki sallii pakotteet ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneitä venäläisiä kohtaan.

Washington Post -lehti on kirjoittanut, että kansallismieliset venäläiset kiittelevät adoptiolakia ja sanovat sen takaavan Venäjän kyvyn huolehtia omista lapsistaan. Lapsikiistojahan on ollut viime aikoina venäläislasten osalta myös Suomessa. Niistä ja myös Yhdysvalloissa tapahtuneista lapsien kaltoinkohteluista on venäläisissä medioissa kirjoiteltu laajasti sekä tarkoitushakuisesti ja suurelta osin jopa virheellisesti. Joidenkin epäilyjen perusteella tällainen kirjoittelu johtuisi maan sisäpolitiikasta ja siitä, että maan ihmisoikeustilanne on noussut esille kielteisesti mm. EU:ssa.

Venäjä on maana ollut amerikkalaisten kolmanneksi suosituin adoptiokohde ja monet adopiolakia kritisoivat tahot sanovatkin, että tämä laki riistää voimaan tullessaan lukemattomilta karuissa venäläisissä orpokodeissa asuvilta lapsilta mahdollisuuden saada koskaan oikeaa kotia ja perhettä.

Ortodoksi.net
27.12.2012

Kts.
-> The Washington Post: Russia warns of retaliation for U.S. Magnitsky bill

-> The Washington Post: Russians say they’ll name their Magnitsky-retaliation law after baby who died in a hot car in Va.

Antiokian ja koko Idän uudeksi patriarkaksi on valittu 17.12.2012 Länsi- ja Keski-Euroopan metropoliitta John Yazigi. Ennen valintaansa patriarkaksi hän hoiti Antiokian patriarkaatin alaista Euroopan ortodoksista arkkihiippakuntaansa Ranskan pääkaupungissa Pariisissa sijaitsevassa hiippakuntakeskuksessaan. Valinnan teki Antiokian kirkon Pyhä Synodi kokouksessaan Libanonin Balamandin patriarkaalisessa Jumalansynnyttäjän kuolonuneennukkumisen luostarissa.

Ennen tätä Länsi- ja Keski-Euroopan metropoliitan tehtävää hänet oli valittu v. 1995 Pyrgoun (arabiaksi Al-Hosn) apulaispiispaksi Syyriaan.

Patriarkka Johannes X, kuten hänen nimensä suomennettuna kirjoitetaan, syntyi vuonna 1955 Syyriassa Lattakian kaupungissa, missä hän asui ja opiskeli, kunnes siirtyi opiskelemaan Teshreenin yliopistoon, mistä hän valmistui siviili-insinööriksi.Johannes valmistui vuonna 1978 Pyhän Johannes Damaskolaisen teologisesta instituutista Balamandin yliopistosta teologian maisteriksi (Bachelor in Theology) ja teologian tohtoriksi vuonna 1983 Kreikassa Thessalonikin yliopistosta. Hänen väitöskirjansa käsitteli pyhän kasteen historiallista, teologista ja liturgista tarkastelua. Tohtorin väitöstyönsä ohessa hän suoritti myös Tessalonikin bysanttilaisen musiikin konservatoriossa bysanttilaisen musiikin diplomin.

Pappeuteen Johannes vihittiin ensin vuonna 1979 diakoniksi, ja vuonna 1983 papiksi palvelemaan Lattakian arkkihiippakuntaa Syyriassa.

Partiarkka Johannes on toiminut myös sekä opettajana että denaanina Pyhän Johannes Damaskolaisen teologisessa instituutissa. Näiden lisäksi hän toimi Syyriassa sijaitsevan Antiokian patriarkaatin Pyhän Georgios Al Humayrahin luostarin igumenina 1993–2005, jona aikana hän mm. perusti luostariyhteisön ja kirkollisten opintojen koulun. Tämän luostarin jälkeen hän toimi Libanonissa Balamandissa sijaitsevan Jumalansynnyttäjän luostarin igumenina vuosina 2001–2005, ja sen jälkeen hengellisenä isänä Syyrian Tartousissa Blemmanan Jumalansynnyttäjän luostarissa.

Edellä mainitun Pyrgoun apulaispiispuuden jälkeen hänet valittiin vuonna 2008 patriarkuuttaan edeltävään Länsi- ja Keski-Euroopan metropoliitaksi.

Patriarkka Johannes on kunnostautunut ahkerana kirjoittajan, jolta on julkaistu useita teologisia, kasvatuksellisisa, musiikkia käsitteleviä ja liturgisia kirjoja, kirjoituksia, tutkimuksia, joita on julkaistu niin arabiaksi kuin muillakin kielillä. Omien teosten lisäksi hän on kääntänyt runsaasti erilaista kirkollista tekstiä, artikkeleita, pitänyt runsaasti luentoja eri puolilla maailmaa yliopistoissa, seurakunnissa ja kirkollisissa laitoksissa.

Partiarkka Johanneksen johtamaan Antiokian patriarkaattiin kuuluu nykyään noin 1, 3 miljoonaa jäsentä Syyriassa, 400 000 Libanonissa ja 200 000 muualla Lähi-idässä. Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa asuu lisäksi noin miljoona Antiokian patriarkaatin ortodoksia.

Axios-Αξιος-Layık !!!

Ortodoksi.net
17.12.2012

Kts. -> Antiokian patriarkaatin Euroopan arkkihiippakunnan kotisivu