Kokouksessaan eilen 10.1.2013 turkkilainen perustuslakineuvosto, osa Turkin yleistä perustuslakitoimielintä (VGM), päätti palauttaa omaisuutta Halkissa sijaitsevalle Pyhän Kolminaisuuden luostarille. Nyt luovutettiin ns. Toivonkukkula ja 190 hehtaaria metsää sen ympärillä. Asiasta kerrotaan Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin omassa blogissa.Tämä mäntymetsäinen kukkula on 85 m korkea ja sen yläosassa on teologinen koulu sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkko (todennäköisesti n. 1000-luvulta).

Vuodesta 1844 patriarkka Germanos I:n ajoista Pyhän Kolminaisuuden luostari on isännöinyt Halkin teologista koulua.

Neuvoston päätös merkitsee kuitenkin valtavasti vähemmistölle sen omaisuuden palauttamisen osalta, mistä tähän saakka on säädetty perustuslain 11 artiklassa.

Pitää muistaa, että Ankaran yleisessä perustuslakineuvostossa on vähemmistön edustajana toista kauttaan Lakis Vingas, patriarkaatin arkkoni (arkon kartofylax), joka on hyvin perillä vähemmistöjen asioista.

Lakis Vingas on ensimmäinen henkilö, joka ei ole muslimijäsen yleisessä perustuslakineuvostossa, instituutiossa, joka liittyy Turkin pääministerin toimistoon. Hän edustaa 165 vähemmistöjärjestöä ja hänen antamansa haastattelun voi lukea Kronos (Χρόνος)-lehden nettisivuilta.

Ortodoksi.net
10.1.2013

(Kuva Halkin teologisesta koulusta © Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti)

Lue blogikirjoitus (kreikaksi):
Σημαντική επιστροφή στη Χάλκη με απόφαση του Βακουφικού Συμβουλίου

Lue lisää Halkista Ortodoksi.netistä: Halkin teologinen seminaari

Antiokian uusi vastavalittu patriarkka Johannes X on antanut ensimmäisen lausuntonsa valintansa jälkeen. Siinä hän puuttuu Syyrian ja koko sitä ympäröivän alueen kriittiseen tilanteeseen ja sotatilaan.

Hän sanoo: “Uskomme vuoropuheluun. Se on tavoite, jota me kaikki odotamme niin Syyrialta kuin ulkovalloilta.”

Antiokian kirkon päämies jatkoi: “Suhteet muihin kirkkoihin ovat meille erittäin tärkeitä ja teemme yhteistyötä sen eteen myös muslimiveljiemme kanssa.”

“Olemme yhtä perhettä ja kohtalomme on yhteinen”, patriarkka lisäsi.

Ortodoksi.net
18.12.2012

Kts. Romfea.fi: Πατριάρχης Αντιοχείας: ”Πιστεύουμε στον διάλογο”

Antiokian ja koko Idän uudeksi patriarkaksi on valittu 17.12.2012 Länsi- ja Keski-Euroopan metropoliitta John Yazigi. Ennen valintaansa patriarkaksi hän hoiti Antiokian patriarkaatin alaista Euroopan ortodoksista arkkihiippakuntaansa Ranskan pääkaupungissa Pariisissa sijaitsevassa hiippakuntakeskuksessaan. Valinnan teki Antiokian kirkon Pyhä Synodi kokouksessaan Libanonin Balamandin patriarkaalisessa Jumalansynnyttäjän kuolonuneennukkumisen luostarissa.

Ennen tätä Länsi- ja Keski-Euroopan metropoliitan tehtävää hänet oli valittu v. 1995 Pyrgoun (arabiaksi Al-Hosn) apulaispiispaksi Syyriaan.

Patriarkka Johannes X, kuten hänen nimensä suomennettuna kirjoitetaan, syntyi vuonna 1955 Syyriassa Lattakian kaupungissa, missä hän asui ja opiskeli, kunnes siirtyi opiskelemaan Teshreenin yliopistoon, mistä hän valmistui siviili-insinööriksi.Johannes valmistui vuonna 1978 Pyhän Johannes Damaskolaisen teologisesta instituutista Balamandin yliopistosta teologian maisteriksi (Bachelor in Theology) ja teologian tohtoriksi vuonna 1983 Kreikassa Thessalonikin yliopistosta. Hänen väitöskirjansa käsitteli pyhän kasteen historiallista, teologista ja liturgista tarkastelua. Tohtorin väitöstyönsä ohessa hän suoritti myös Tessalonikin bysanttilaisen musiikin konservatoriossa bysanttilaisen musiikin diplomin.

Pappeuteen Johannes vihittiin ensin vuonna 1979 diakoniksi, ja vuonna 1983 papiksi palvelemaan Lattakian arkkihiippakuntaa Syyriassa.

Partiarkka Johannes on toiminut myös sekä opettajana että denaanina Pyhän Johannes Damaskolaisen teologisessa instituutissa. Näiden lisäksi hän toimi Syyriassa sijaitsevan Antiokian patriarkaatin Pyhän Georgios Al Humayrahin luostarin igumenina 1993–2005, jona aikana hän mm. perusti luostariyhteisön ja kirkollisten opintojen koulun. Tämän luostarin jälkeen hän toimi Libanonissa Balamandissa sijaitsevan Jumalansynnyttäjän luostarin igumenina vuosina 2001–2005, ja sen jälkeen hengellisenä isänä Syyrian Tartousissa Blemmanan Jumalansynnyttäjän luostarissa.

Edellä mainitun Pyrgoun apulaispiispuuden jälkeen hänet valittiin vuonna 2008 patriarkuuttaan edeltävään Länsi- ja Keski-Euroopan metropoliitaksi.

Patriarkka Johannes on kunnostautunut ahkerana kirjoittajan, jolta on julkaistu useita teologisia, kasvatuksellisisa, musiikkia käsitteleviä ja liturgisia kirjoja, kirjoituksia, tutkimuksia, joita on julkaistu niin arabiaksi kuin muillakin kielillä. Omien teosten lisäksi hän on kääntänyt runsaasti erilaista kirkollista tekstiä, artikkeleita, pitänyt runsaasti luentoja eri puolilla maailmaa yliopistoissa, seurakunnissa ja kirkollisissa laitoksissa.

Partiarkka Johanneksen johtamaan Antiokian patriarkaattiin kuuluu nykyään noin 1, 3 miljoonaa jäsentä Syyriassa, 400 000 Libanonissa ja 200 000 muualla Lähi-idässä. Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa asuu lisäksi noin miljoona Antiokian patriarkaatin ortodoksia.

Axios-Αξιος-Layık !!!

Ortodoksi.net
17.12.2012

Kts. -> Antiokian patriarkaatin Euroopan arkkihiippakunnan kotisivu

Greek Reporter kertoo nettisivuillaan, että Istanbulin kaupunginvaltuusto on päättänyt antaa luvan Pyhän Stefanoksen (Yeşilköy) kirkon uudelleen rakentamiseen. Tämä on ensimmäistä kerta Turkin tasavallan historiassa, kun sallitaan ortodoksisen uskonnollisen rakennuksen tämän kaltainen remontointi.

Kirkko kuuluu assyyrialaisen ortodoksisen yhteisön alaisuuteen ja se on pyytänyt oman rukouspaikkansa korjaamislupaa useita kertoja aikaisemminkin.

Turkkilaisen Star-sanomalehden mukaan kirkon uudelleenrakentaminen voidaan aloittaa heti sen jälkeen, päätös on saanut lainvoiman ja muistomerkkineuvoston hyväksynnän. Kirkkojen kehno kohtelu ulottuu aina vuoteen 1923 saakka, jolloin Turkin valtio perustettiin ja vasta viime vuosina on alettu kesustella tosissaan historiallisten kirkkojen ja muistomerkkien kunnostamisesta. Tähän saakka keskustelu ja toiminta on ollut kiellettyä.

Turkki on edelleen ehdolla EU:n jäseneksi ja unionin virkamiehet ovat edellyttäneet valtiota olemaan suvaitsevaisempi uskonnollisia kohteita käsitellessään. Silti mm. Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin omistama pappien koulutuslaitos, Halkin teologinen seminaari, on yhä suljettuna.

Ortodoksi.net
12.12.2012

Kts. uutinen STAR-lehdestä (turkiksi): Taksim’e, Çamlıca’ya cami Yeşilköy’e Süryani kilisesi

Konstantinopolin ekumeninen patriarkka Bartholomeos vaatii, että Turkin tulisi julkistaa tapahtuneet vääryydet, jotka koettiin 1960-luvulla patriarkan synnynsaarella, Imbrosissa, nykyiseltä turkkilaiselta nimeltään Gokceada. Asiasta uutisoi turkkilainen sanomalehti Hürriyet Daily News.

“Imbros olisi voinut toimia siltana Turkin ja Kreikan välillä,” patriarkka sanoi, “mutta Turkki koki sen uhkana. Tämän vuoksi Anatolian kreikkalaiset, jotka harjoittivat saarella maataloutta ja karjankasvatusta, joutuivat muuttamaan pois saarelta” .

“Turkkilaisille ei ole kerrottu niistä julmuuksista, joita saarella tapahtui tuolloin, koska silloin oli rajalliset mahdollisuudet viestintään,” patriarkka Bartholomeos sanoi.

Turkkilainen historioitsija Feryal Tansuğ Istanbulin Bahçeşehir yliopistosta kokosi kirjan “İmroz Rumları, Gökçeada Üzerine”, jossa kerrotaan tuon Imbrosin eli Gokceadan saaren asukkaista. Hänen mukaansa saaren ei-muslimit joutuivat virallisen politiikan kohteiksi, mihin kuuluin syyttömien vankilaan laittamisia ja vapauden riistämistä.

“Vuonna 1960 saarella oli 6000 Anatolian kreikkalaista, nyt vain 300,” Tansuğ kertoi. Hänen kokoamansa ja kirjoittamansa kirja on ensimmäinen akateeminen tutkimus Turkin saarien vähemmistöjen asemasta.

Imbros, joka virallisesti nimettiin vuonna 1970 siis Gokceadaksi, sijaitsee pohjoisella Egeanmerellä Saroksen lahden suulla, Çanakkalen alueella. Valtaosa saaren kreikkalaisesta väestöstä on siis lähtenyt pois saarelta vuoden 1960 jälkeen.

“Tällaisessa akateemisessa tutkimuksessa, joka käsittelisi Anatolian kreikkalaisia on ollut suuri puute Turkissa, kun olemme puhuneet Istanbulin tai Kappadokian kreikkalaisista, olemme unohtaneet Imbrosin, mitä ei suinkaan saa jättää väliin ja unohtaa,” Tansuğ sanoi.

Tansuğ kertoi nimenneensä kirjan saaren kreikkalaisen nimen Imbrosin mukaan, koska nimitys on 5000 vuotta vanha ja on edelleen käytössä paikallisten keskuudessa toisin kuin turkkilainen nimi “Gokceada”, jonka Turkin hallitus antoi vuonna 1970.

Patriarkka Bartholomeos ilmaisi myös toivonsa tulevaisuudelle: “Vaikka nyt on erilainen väestökehitys, teemme kaikki parhaamme, että ihmiset Imbrosilla eläisivät onnellisina.”

Ortodoksi.net
15.11.2012

Kts. Hürriyet Daily News: Turkish public unaware of truth of Imbros: Patriarch