(Asia  News - Istanbul) Kiovassa 23.- 25. heinäkuuta järjestettävistä Venäjän kristillisyyden 1020-vuotisjuhlallisuuksista on kehkeytymässä ilmiriita Venäjän ja Konstantinopolin kirkkojen välille.

Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos I on ilmoittanut osallistuvansa delegaation kanssa juhlallisuuksiin ja samoihin juhlallisuuksiin saapuva Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksei II on patriarkaattinsa välityksellä antanut ymmärtää, että Bartolomeoksen vierailu tulkitaan vihamieliseksi eleeksi. Patriarkka Bartolomeos osallistuu juhliin Ukrainan presidentin Viktor Juštšenkon kutsusta, patriarkka Aleksei lienee kutsunut vain Konstantinopolin delegaation ei patriarkkaa.

Konstantinopolin julkilausumassa todetaan muun muassa, että “Äiti Kirkko [siis Konstantinopoli, joka] johti Ukrainan kansan kristilliseen kasteeseen on päättänyt lahettää oman delegaationsa ekumeenisen patriarkan johdolla juhlallisuuksiin, jotka ovat 27. - 25.7.”

Tällä eleellä Konstantinopoli tarttuu tilaisuuteen tarjota oma panoksensa tasatakseen jännitteitä Ukrainan ortodoksisessa kirkossa, joka on jakaantunut venäläiseen osaan ja ukrainalaiseen osaan. Lisäksi autoritarismin ja kansallisten kontrastien vuoksi kirkko on Ukrainassa jakaantunut kolmeen erilliseen ryhmittymään.

Ukrainassa vaikuttavat myös uniaatit eli kreikkalais-bysanttilaista itäistä riittiä noudattava Rooman paavin alainen kirkko. Vuonna 1695 Puolan kirkkoon kyllästynyt ja tsaristista, 1600-luvulla Konstantinopolilta patriarkaatin oikeudet saanutta Venäjän kirkkoa pelkäävä ottomaaninen vallan alaisuudessa heikentynyt Konstantinopoli asettautui lännen patriarkan, Rooman paavin suojelukseen. Samalla pitää muistaa, että käsitettä skisma (kirkkokiista) ei käytetty silloin idän ja lännen kirkkojen välisistä suhteista.

Neuvostovallan romahdettua Ukrainan ortodoksinen kirkko haki autonomiaa Venäjän kirkosta metropoliitta Filaretin johdolla. Samalla sinne jäi suuri, lähinnä venäläisistä maahan muuttaneista tai maahan siirretyistä muodostunut ryhmittymä, joka pysyi uskollisena Moskovan patriarkaatille.

Konstantinopoli on aina yrittänyt vastustaa näiden kirkkojen kansallismielisiä suuntauksia ja lieventää jännitteitä ja - käyttäen Bartolomeksen ilmausta - nationalismin (kansallismielisyyden) modernin heresian (harhaoppisuuden) iskuja ortodoksisessa maailmassa. Tästä syystä ekumeeninen patriarkka suosii kokouksia ja keskusteluja kaikkien kanssa, vaikka uniaattien on katsottu olevan suuri uhka ekumenialle ja vaikeuttavan sitä työtä.

Merkittävänä symbolisena eleenä patriarkka Bartolomeos antoi kalkin uudelle Ateenan kreikkalaiskatoliselle (siis uniaattien) piispa Salachasille. “Jaetun yhteytemme ehtoolliskalkki,” hän sanoi, “olkoon (referenssimme) yhteytemme päätepiste.”

Viisas ortodoksi on joskus sanonut: “Kristityssä maailmassa kirjanoppineisuuden henki johtaa siihen, että kristityt nousevat samarialaista naista vastaan … koska meillä on enemmän merkitystä sillä, luemmeko itsemme katolisiksi, ortodokseiksi tai protestanteiksi sen sijaan, että olisimme ennen muuta kristittyjä.”

Patriarkka Bartolomeoksen vierailua on siis kritisoitu kovasti Moskovassa. Uutistoimisto Interfax on julkaissut useitten artikkelien sarjan, joissa kritisoidaan voimakkaasti ja kovin sanoin Konstantinopolia ja ekumeenista patriarkkaa. Eräät venäläiset papit epäilevät, että Bartolomeos ei olisi edes saanut kutsua ja eräiden mielestä se on - kuten edellä mainittiin - vihamielinen ele Venäjän kirkkoa vastaan.

Ortodoksi.net

Lue -> Ekumeenisen patriarkaatin lehdistötiedote Kiovan vierailusta (englanniksi ja venäjäksi)

CWNews - Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Batholomeos pitää hyvänä ratkaisuna Ukrainan katolisen kirkon ehdotusta “kahdenvälisestä ykseydestä”, jossa Bysantin katoliset kirkot eli niin kutsutut uniaatit olisivat ehtoollisyhteydessä sekä Konstantinopoliin että Roomaan.

Patriarkka Bartolomeoksen mukaan kahdenvälinen ykseys loisi samankaltaisen tilanteen kuin kristillisessä maailmassa vallitsi ensimmäisellä vuosituhannella, ennen idän ja lännen kirkkojen erkaantumista. Patriarkka Bartolomeos sanoi, että Konstantinopolin äitikirkko pitää oviaan avoimina kaikkien entisten poikien ja tyttärienstä paluulle.

Bartolomeos huomautti, että ykseys vaatisi asian tarkempaa tutkimista ja että tärkeitä eroavaisuuksia tulee voittaa. Hänen mukaansa tärkeitä askeleita on jo otettu, tärkeimpänä näistä vuoden 1054 ekskommunikaatioiden purkaminen. Patriarkan mukaan teologien etsiessä ratkaisua kysymyksiin, ihmisten tulee kohdata ruohonjuuritasolla.

Ukrainan kirkollinen tilanne on ollut sekava, sillä kolmen ortodoksisen ryhmittymän lisäksi maassa on paljon itäistä riittiä noudattavia roomalaiskatolisen kirkon jäseniä.

Ortodoksi.net

(Moskova - Interfax) Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin toimet kirkkopolitiikassa ovat yksi tärkeimmistä haasteista ortodoksisuuden yhtenäisyydelle, Moskovan patriarkaatissa uskotaan.

”Yksi suurimmista uhista Konstantinopolin aggressiivisessa politiikassa on se, että se voi johtaa ortodoksisen maailman skismaan,” Venäjän ortodoksisen kirkon edustaja Euroopan kansainvälisissä järjestöissä, Wienin ja Itävallan piispa Ilarion ilmoitti haastattelussaan keskiviikkona sanomalehti NG-Religionille.

Piispa Ilarion tähdentää, että Konstantinopolin patriarkaatti on viime aikoina “tehostanut pyrkimyksiään turvata oman patriarkkansa rooli “itäisenä paavina” ja ” koko diasporassa olevan ortodoksisen maailman ylimpänä päätöksentekijänä ja päämiehenä”.

”Konstantinopolin päävastustaja ja ainoa kirkko, joka pystyy kiistämään nämä väitteet hegemoniasta, on Venäjän ortodoksinen kirkko. Tästä syystä Konstantinopoli pyrkii heikentämään, hajottamaan ja vähentämään muiden vaikutusvaltaa kaikkialla,” piispa Ilarion sanoi.

Ortodoksi.net

(ABC News – Ateena) Neljä Moldovasta kotoisin olevaa naista loukkasivat sunnuntaina vahingossa Athoksella noin 1000-vuotista kieltoa, joka estää naisten saapumisen pelkästään miehille tarkoitetulle munkkien luostarialueelle. Naiset jätettiin ihmissalakuljettajien toimesta Kreikan rannikolle juuri Athoksen kohdalla.

Poliisi kertoi maanantaina, että iältään 27 – 32-vuotiaat naiset, sekä 41-vuotias moldovalainen mies oli salakuljetettu Turkista laivalla Athoksen ortodoksiselle luostarialueelle kauaksi valtakunnan rajasta. He saapuivat maahan sunnuntaina.

”He kertoivat poliiseille ja munkeille olevansa kovasti pahoillaan, mutta he eivät voineet tietää, että tämä oli naisilta kiellettyä aluetta”, nimettömänä esiintyvä poliisi kertoi tiedotusvälineille.

Munkit kohtasivat naiset myöhään sunnuntaina ja hälyttivät heti poliisin. Kreikan lainsäädännön mukaan naisten maihinnousu Athokselle on laitonta ja rangaistavaa, josta voi enimmillään saada rangaistukseksi kaksi vuotta vankeutta.

Ortodoksi.net

(Archon News – Bryssel, Belgia) Euroopan parlamentin julkaisemassa raportissa myönnetään, että Turkki evätessään ekumeenisen patriarkaatin ”kulttuurillisen ja hengellisen merkityksen” sekä myös sen ”uskonnollisen jurisdikstionin (toimivallan) Turkin rajojen ulkopuolella” uhkaa tämän ”instituution selviämistä.”

EP:n ulkoasiain valiokunnan (komitean) pyynnöstä joukko eurooppalaisten opintojen keskuksen (Center for European Studies) professoreja ja tutkijoita kokosi - apunaan asiakirjoja Turkin hallituksen toimista mm. jatkuvista vainoista ja rajoituksista ei-islamilaisten uskonnollisten ryhmien parissa - raportin ”Uskonnonvapaus Turkissa: Uskonnollisten vähemmistöjen tilanne”.

Raportti, joka valmistui myöhään helmikuussa, alkaa historiallisella katsauksella vähemmistöjen tilanteista esimerkkeinä armenialaiset, juutalaiset ja kreikkalaisortodoksiset yhteisöt.

Se tarkastelee historiallisia tapahtumia, jotka johtivat kreikkalaisen yhteisön jäsenmäärän vähenemiseen ja ekumeenisen patriarkaatin omistamien kiinteistöjen sulkemiseen. Raportti toteaa:

”Valtion epäilyttävä asenne on vaikuttanut kreikkalaiseen kirkkoon ja sen korkeimpaan auktoriteettiin, Konstantinopolin patriarkaattiin. Turkin valtio ei tunnusta patriarkaattia juridisena oikeushenkilönä. Yksi tällä hetkellä eniten keskusteltu tapaus on luultavasti Halkin pappisseminaari, joka suljettiin vuonna 1971. Turkin viranomaiset ovat tehneet selväksi, että he noudattavat asiassa vastavuoroisuuden periaatetta, mikä tarkoittaa sitä, että kreikkalaisen vähemmistön tilanne on riippuvainen Kreikan islamilaisen vähemmistön tilanteesta.”

Raportti toteaa Turkin kannasta ekumeenisen patriarkaatin “ekumeenisesta” luonteesta seuraavaa:

”Kun kreikkalaisortodoksinen patriarkaatti väittää sen ekumeenisen luonteen johtuvan johtajansa asemasta – ”primus inter pares” (‘ensimmäinen vertaistensa joukossa’) – ortodoksisessa maailmassa, sen sijaan Turkin valtio on kieltäytynyt tunnustamasta patriarkan hengellistä johtajuutta maailman laajuisessa ortodoksisessa maailmassa ja valtio pitää häntä vain Turkissa olevan kreikkalais-ortodoksisen vähemmistön johtajana.”

Valtion viranomaiset ovat usein väittäneet, että patriarkaatin ekumeenisen luonteen tunnustaminen saattaisi johtaa sellaiseen lopputulokseen patriarkaatin oikeudellisessa asemassa, että patriarkka asetettaisiin valtion päämiehen kaltaiseen asemaan. Kaikki erityiset tämän kaltaiset asemat on kielletty Turkissa viranomaisten toimesta, koska he katsoneet niiden olevan ristiriidassa sekularismin periaatteen kanssa ja takaporttina kreikkalaismieliselle agitaatiolle ja siksi sitä pidetään uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Turkin kansallismieliset ovat nähneet patriarkaatin ekumeenisen luonteen vaatimuksissa todisteita sen poliittisesta suuntautumisesta.

Se oli myös pelkoa siitä, että patriarkaatti ei ehkä tyytyisi rajoittumaan pelkkiin uskonnollisiin kysymyksiin, vaan osallistuisi myös poliittisiin toimiin, joista turkkilainen delegaatio oli kirjoittanut v. 1923 Lausannessa pyytäessään patriarkaattia poistumaan. Kun Lausannen sopimus ei sisällä mitään nimenomaista mainintaa patriarkaatin asemasta, sitä käytetään samalla niin ekumeenisen arvon puolustajien kuin vastustajienkin pääasiallisena lähteenä.

Kesäkuun 26. päivä vuonna 2007 Turkin korkeimman oikeuden vetoomustuomioistuin (Yargitay) päätti (2007/5603) kysymyksen patriarkaatin ekumeenisesta luonteesta niin, että Fanarin kreikkalainen patriarkaatti (Fener Rum Patrikhanesi) oli vain Turkissa olevan kreikkalaisen vähemmistön kirkollinen edustaja ja että sille oli myönnetty oikeus jäädä Turkkiin ja että se on Turkin lainsäädännön alainen. Päätöksessä määrätään, että vähemmistölle ei ole myönnetty mitään erityisiä oikeuksia tai etuoikeuksia ja samalla kiistetään sen omien kansalaisten rikkoneen perustuslaillista tasa-arvoa. Viitaten Lausannen sopimukseen tuomioistuin julisti, että siinä ei ole mitään erityistä mainintaa patriarkaatista ja siinä ei ole mitään oikeudellisia perusteita väitteelle ekumeenisen patriarkaatin asemasta.

Tämä valtion kieltävä vastaus patriarkaatin kulttuurillisesta ja hengellisestä merkityksestä ja vaikutusvallasta ja uskonnollisesta jurisdiktionista Turkin ulkopuolella oleviin alueisiin päätöksenä riskeeraa – kun samalla vielä koko asiaa tarkastellaan kummallisesti Kreikan turkkilaisen vähenevään vähemmistöön yhdistettynä – instituution säilymisen. Kun samalla otetaan huomioon kreikkalaisten Turkin kansalaisten vähäinen määrä maassa, heidän on entistä vaikeampaa täyttää ne vaatimukset, joista määrätään vuosien 1923 ja 1970 asetuksissa, koskien esimerkiksi sitä, että patriarkan on oltava Turkin kansalainen kuin myös niiden, jotka hänet valitsevat sekä niiden, jotka suorittavat kirkollisia tehtäviään Turkissa.

Tämä on sekularismin turkkilaista tulkintaa, joka ei anna uskonnollisille instituutioille mitään mahdollisuutta lailliseen asemaan. Turkin valtion kielteinen kanta patriarkaatin oikeudelliseen asemaan johtaa samalla sen “ei-tunnustukselliseen” asemaan omistusoikeudessa. Omistus pitää rekisteröidä säätiöpohjaiseksi. Kuitenkin omaisuutta saattaa olla vielä riistettynä pois sen alkuperäisestä tarkoituksesta. Patriarkaatilla ei ole laillisia keinoja etsiä oikeudellisia toimia tällaisia rikkomuksia vastaan.

Raportissa todetaan vielä:

“Halkin pappisseminaarin sulkeminen vuonna 1971 on lähes pysäyttänyt Turkissa asuvien kreikkalaisen nuorison koulutuksen papeiksi. Armenialainen seminaari suljettiin vuonna 1974. Turkin valtiota pitäisi kannustaa hoitamaan tämä kiireellinen uskonnollisen yhteisön pappiskysymys kuntoon.”

Euroopan parlamentin raportti on kokonaisuudessaan luettavissa internetistä osoitteesta:

www.europarl.europa.eu/activities/committees/studies/download.do?file=20808

Ortodoksi.net