(Moskova – Interfax) Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos I ja Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksei II ovat todenneet, että näiden kahden kirkon on tarpeellista keskustella keskenään, jotta voidaan ratkaista kiistanalaisetkin asiat.

”Dialogi on myös hyödyllisempi silloin, kun näiden kahden veljellisen kirkon välillä on ongelmia,” Bartolomeos sanoi tavatessaan Aleksein Kiovan luolaluostarissa sunnuntaina.

Molemmat osapuolet sopivat toimista näiden kahden kirkon välisten suhteiden parantamiseksi ja vahvistivat “ortodoksisen yhtenäisyyden ja yleisen maailmalle annettavan ortodoksisen todistuksen” velvoittavuuden,” Konstantinopolin patriarkka sanoi.

Patriarkka Bartolomeos ilmaisi toiveensa, että patriarkka Aleksei voisi myös osallistua ortodoksisten kirkkojen päämiesten kokoukseen tämän vuoden lokakuussa Istanbulissa.

”Sovimme, että ratkaisemme kaikki ristiriidat kahden paikalliskirkkomme välillä keskustelun ja vuoropuhelun avulla,” Aleksei sanoi. Hän lisäsi vielä, että saavutettiin myös sopimus ristiriitojen käsittelystä delegaatioiden välisissä keskusteluissa ja näin voidaan tehdä päätöksiä, jotka ”toteuttavat omat etumme.”

Moskovan patriarkaatin ulkosuhteiden osaston johtaja, Smolenskin ja Kaliningradin metropoliitta Kirill kommentoi myös tapaamisen ilmapiiriä hyväksi ja veljelliseksi, jossa ei ollut kahden kirkon kilpailevaa henkeä, vaan pyrkimystä uudenlaisiin kahdenvälisiin suhteisiin.

”Nämä keskustelut osoittivat täyttä yhteyttä kahden kirkon ja kahden patriarkaatin välillä ja ne säilyttävät täyden kanonisen yhtenäisyyden yhteisessä ortodoksisuudessa,” Kirill totesi.

Ortodoksi.net

(Moskova – Interfax) Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos I tapasi Ukrainan ortodoksisten kirkkojen edustajia äskettäin Kiovan Rusien kastejuhlien edellä. Läsnä olivat laajemminkin skismaattiseksi kirkoksi leimatun ns. Kiovan patriarkaatin edustaja, patriarkka Filaret (Denisenko) ja Venäjän kirkon skismaattisena pitämän Ukrainan autokefaalisen ortodoksisen kirkon metropoliitta Mefodi (Kudrjakov).

”Tietojemme mukaan tästä ei laajemmin puhuttu, että Bartolomeos tapaisi nämä ihmiset keskikesällä residenssissään Istanbulissa,” Moskovan patriarkaatin venäläisen Ukrainan ortodoksisen kirkon ulkoasiain suhteiden osaston päällikkö, arkkimandriitta Kirill (Hovorun) kertoi.

Itsenäiseksi julistautuneen Kiovan patriarkaatin oma piispainkokous kutsuttiin koolle muutama päivä tapaamisen jälkeen selvittämään skismaattista tilannettaan, mikäli Konstantinopoli auttaisi sitä ratkaisemaan nämä ongelmat.

Ukrainan venäläisen, Moskovan patriarkaatin alaisen kirkon edustajat mainitsivat myös toisen seikan, joka heidän mielestään on ehkä vielä merkittävämpi: Rusien kasteen 1020-vuotisjuhlallisuuksien nosteessa Bartolomeos jakoi kutsuja kaikkien ortodoksisten paikalliskirkkojen päämiehille osallistua Kiovassa juhlallisuuksiin ja jopa järjesteli lehdistöakkreditointeja Ukrainan tapahtumiin.

Venäjän kirkon ja ortodoksisen yhteisön edustajat painottivat, että he ovat useamman kerran kehottaneet Bartolomeosta pidättäytymään Ukrainan asioihin puuttumisesta, koska se on Venäjän kirkon mielestä Moskovan patriarkaatin kanonista aluetta.

Ukrainassa käydään nyt laajaa poliittista ja uskonnollista taistelua etupiireistä ja vaikutusvallasta. Venäjän ja sen vallanpitäjien ja viranomaisten tukema Moskovan patriarkaatti ja sen päämies, Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksei II on selvästi “napit vastakkain” lännen tukeman, Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin ja sen päämiehen, Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartolomeos I:n kanssa.

Taistelussa käytetään kovia sanoja, uhkailuja ja jopa pelottelua puolin ja toisin. Mukaan ovat tulleet myös länteen suuntautuneet Ukrainan poliittiset johtajat, presidenttinsä Viktor Juštšenkon johdolla. Taustalla ovat luultavasti myös monenlaiset tämänkin entisestä Neuvostoliitosta eronneen ja itsenäistyneen alueen taloudelliset, energiapoliittiset sekä nationalistiset asiat ja eturistiriidat, joiden yhdeksi osapuoleksi on nyt vedetty valitettavasti myös ortodoksinen kirkko ja niiden piispat.

Ortodoksi.net

(Kiova - RISU) Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa 23. - 25.7. järjestettäviin Rusien kasteen 1020-vuotisjuhlallisuuksiin on ilmoittautunut jo suuri joukko ortodoksisten paikalliskirkkojen päämiehiä.

Huomattavimpia heistä ovat luonnollisesti patriarkaattien päämiehet, joista tulonsa on varmistanut jo ainakin Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin päämies, ekumeeninen patriarakka Bartolomeos I ja Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatin päämies, patriarkka Aleksei II sekä Georgian patriarkaatin päämies, patriarkka ja katolikos Ilja II.

Heidän lisäkseen tulonsa ovat vahvistaneet mm. Kreikan, Albanian sekä Tsekin ja Slovakian kirkkojen päämiehet.

Mielenkiintoisen lisän asiaan tarjosi Moskovan patriarkka Aleksei II, joka lähetti Georgian katolikos Ilja II:lle kirjeen, jossa hän kehotti katolikosta olemaan osallistumatta Kiovan juhlallisuuksiin. Kirjeessä sanottiin mm. että keskusteluissa Ukrainan hallituksen juhlallisuuksista vastaavien tahojen kanssa, Venäjän kirkolle oli selvinnyt, että juhlallisuuksiin aiottiin kutsua myös muiden ukrainalaisten kuin ortodoksisten kirkkojen edustajia. Aleksein mielestä osallistuminen tällaisiin juhlallisuuksiin on epäkanonisten toimien tukemista.

Suomen ortodoksisesta kirkosta ei Kiovan juhlallisuuksiin osallistu kukaan virallinen edustaja, koska Ukrainasta ei ole tullut kutsua osallistua tilaisuuksiin.

Ortodoksi.net

Uutistoimisto Interfaxin mukaan Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa käydään jonkinlaista propagandasotaa patriarkkojen julisteilla lähestyvän Rusien kasteen 1020-vuotisjuhlallisuuksien edellä.

Ukrainan venäläinen kirkko olisi halunnut laittaa kaduille ja toreille julisteita, joissa on Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksei II:n kuva ja teksti, jossa kerrotaan Ukrainan toivottavan tervetulleeksi patriarkan Kiovan Venäjän kastamisen 1020-juhlallisuuksiin. Julisteita oli tarkoitus liimata mm. Pyhän Basileoksen katedraalin ja Kiovan luolaluostarin seiniin.

Julisteet toimitettiin tarkastettavaksi Kiovan viranomaisille, jotka eivät kuitenkaan suhtautuneet asiaan myötämielisesti, vaan antoivat vaatimuksen olla levittämättä näitä julisteita. Julisteita tehneitä ja levittäneitä toimistoja uhattiin toimintaoikeuksien menettämisellä.

Venäjän kirkon edustajat purnaavat samalla siitä, että kaduilla näkee nyt jo runsaasti ja kalliilla budjetilla toteutettuja Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartolomeos I:n ja presidentti Viktor Juštšenkon kuvia.

Ortodoksi.net

(Istanbul – AsiaNews) Yksimielisellä päätöksellä (seitsemällä äänellä seitsemästä, huomioiden myös se, että yksi osallistuja oli Turkista) Strasbourgissa sijaitseva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuominnut Turkin sopimattomat toimet sen ottaessa haltuun Marmaramerellä Prinkipon eli Büyükadan saarella sijaitsevan patriarkaatin orpokodin.

Oikeuden päätös takaa ekumeenisen patriarkaatin muutoksenhaun mukaisesti patriarkaatin omistusoikeuden orpokotiin. Tämä muutoksenhaku oli ensimmäinen laatuaan, minkä ekumeeninen patriarkaatti on tehnyt tämän kaltaisista asioista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle.

Sen lisäksi tässä erityisessä tapauksessa tämä tuomiolla on erittäin suuri merkitys, koska sen kautta tunnustetaan nyt myös kansainvälisesti Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin oikeudellinen asema, joka on tähän saakka kielletty Turkin hallituksen toimesta.

Uskonnollisia vähemmistöjä ei ole Turkissa tunnustettu ns. oikeushenkilöiksi ja siksi ne eivät ole voineet omistaa omaa omaisuuttaan. Tällä oikeuden päätöksellä patriarkaatti ei vain voi omistaa omaisuutta Turkissa vaan sen oikeudet ovat nyt turvatut Strasbourgin tuomioistuimen päätöksellä ja Turkki on mukana myös tämän tuomioistuimen toiminnassa. Oikeuden päätös oli myös vastaus niille ihmisille Turkissa, jotka jatkuvasti ovat kieltäneet Konstantinopolin patriarkaatin historiallisen ja hengellisen roolin, jonka kansainvälinen yhteisö on aina tunnustanut.

Eurooppalaisissa piireissä on korostettu, että tämän tuomion soveltaminen Turkissa on nyt osa sitä testiä, jolla maa voi osoittaa demokraattista kehitystään ennen EU:iin liittymistään. Matkallaan kohti Euroopan yhdentymistä Turkki on käymässä läpi vaikeaa ajanjaksoa, kun se yrittää löytää paikkansa eurooppalaisessa demokratiassa, mutta samalla sillä on vaikeuksia soveltaa tätä mallia oman maansa rajojen sisäpuolella.

Saman oikeuden päätöksen yhteydessä Strasbourgin tuomioistuin tuomitsi vuoden 1934 lain uskonnollisista säätiöistä, joka suosi Turkin viranomaisten toimia uskonnollisten vähemmistöjen omaisuuden takavarikoissa, pitkäaikaisissa vainoamisissa ja pakotteissa poistua maasta.

Uusi, Turkin parlamentissa helmikuussa hyväksytty laki uskonnollisista säätiöistä johti parannuksiin, mutta sen toimeenpanon on estänyt maan perustuslaillinen tuomioistuin, jossa oppositio, (kemalistinen) CHP ja (ultranationalistinen) MHP, syyttävät lakia ristiriitaiseksi perustuslain kanssa. Heidän mukaansa uusi laki heikentää kansallisia etuja.

On syytä myös huomioida, että ekumeenisen patriarkaatin tekemää muutoksenhakuanomusta oli puolustamassa oikeudessa oikeusoppineiden ryhmä, joka koostui sekä kreikkalaisista että turkkilaisista jäsenistä, sen tosiasian vahvistuksena, että aktiivisten kansalaisten yhteistyö ilman rajoja takaa ihmisoikeudet ja vähemmistöjen oikeudet. Nämä oikeudet eivät ole vain kansallisia kysymyksiä. Kaikessa ikään kuin todetaan: tarvitaan ihmisten hyvää tahtoa ilman ennakkoluuloja.

Ortodoksi.net

Katso aiheeseen liittyviä aikaisempia Ortodoksi.netin uutisia:
-> Euroopan parlamentin selonteko ekumeenisesta patriarkaatista ja muista ei-islamilaisista vähemmistöistä Turkissa
-> Patriarkka Bartolomeos maailman vaikutusvaltaisimpia
-> EU-puheenjohtaja vierailulla ekumeenisessa patriarkaatissa
-> Olli Rehn haluaa Turkkiin uskonnonvapautta