Uutistoimisto Interfaxin mukaan Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa käydään jonkinlaista propagandasotaa patriarkkojen julisteilla lähestyvän Rusien kasteen 1020-vuotisjuhlallisuuksien edellä.

Ukrainan venäläinen kirkko olisi halunnut laittaa kaduille ja toreille julisteita, joissa on Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksei II:n kuva ja teksti, jossa kerrotaan Ukrainan toivottavan tervetulleeksi patriarkan Kiovan Venäjän kastamisen 1020-juhlallisuuksiin. Julisteita oli tarkoitus liimata mm. Pyhän Basileoksen katedraalin ja Kiovan luolaluostarin seiniin.

Julisteet toimitettiin tarkastettavaksi Kiovan viranomaisille, jotka eivät kuitenkaan suhtautuneet asiaan myötämielisesti, vaan antoivat vaatimuksen olla levittämättä näitä julisteita. Julisteita tehneitä ja levittäneitä toimistoja uhattiin toimintaoikeuksien menettämisellä.

Venäjän kirkon edustajat purnaavat samalla siitä, että kaduilla näkee nyt jo runsaasti ja kalliilla budjetilla toteutettuja Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartolomeos I:n ja presidentti Viktor Juštšenkon kuvia.

Ortodoksi.net

(Tokio - Interfax) Tokion ja koko Japanin metropoliitta Daniel on huolestunut ortodoksisen lähetystyön tilasta maassaan.

Puhuessaan äskettäin Japanin autonomisen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksessa Tokiossa metropoliitta totesi, että paikalliskirkko ei ole perustajansa p. Nikolain (Kasatkin) kuoleman jälkeen (v. 1912) kasvanut lainkaan ja tilanne saa hänet “tuntemaan häpeää”.

“Ukrainassa on 60 piispaa, meillä vain kaksi”, metropoliitta sanoi ja aktivoi papistoaan aktiiviseen julistustyöhön kansansa keskuudessa.

Kokouksessa julkistettiin myös tutkimus, jonka mukaan Japanin ortodoksisella kirkolla on kaksi piispaa, 23 pappia ja 12 diakonia. Maassa on 67 seurakuntaa ja niissä yhteensä 9958 rekisteröitynyttä jäsentä.

Jäsenten lukumäärään on laskettu mukaan ainoastaan ne, jotka osallistuvat säännöllisesti sakramentteihin ja tukevat taloudellisesti kirkkoaan. Lukuun eivät kuulu ne, jotka tulevat rukoilemaan japanilasissa ortodoksisissa kirkoissa - näitä on Moskovan patriarkaatin internetpalvelun mukaan huomattavasti enemmän.

Ortodoksi.net /S

(Istanbul – AsiaNews) Yksimielisellä päätöksellä (seitsemällä äänellä seitsemästä, huomioiden myös se, että yksi osallistuja oli Turkista) Strasbourgissa sijaitseva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuominnut Turkin sopimattomat toimet sen ottaessa haltuun Marmaramerellä Prinkipon eli Büyükadan saarella sijaitsevan patriarkaatin orpokodin.

Oikeuden päätös takaa ekumeenisen patriarkaatin muutoksenhaun mukaisesti patriarkaatin omistusoikeuden orpokotiin. Tämä muutoksenhaku oli ensimmäinen laatuaan, minkä ekumeeninen patriarkaatti on tehnyt tämän kaltaisista asioista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle.

Sen lisäksi tässä erityisessä tapauksessa tämä tuomiolla on erittäin suuri merkitys, koska sen kautta tunnustetaan nyt myös kansainvälisesti Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin oikeudellinen asema, joka on tähän saakka kielletty Turkin hallituksen toimesta.

Uskonnollisia vähemmistöjä ei ole Turkissa tunnustettu ns. oikeushenkilöiksi ja siksi ne eivät ole voineet omistaa omaa omaisuuttaan. Tällä oikeuden päätöksellä patriarkaatti ei vain voi omistaa omaisuutta Turkissa vaan sen oikeudet ovat nyt turvatut Strasbourgin tuomioistuimen päätöksellä ja Turkki on mukana myös tämän tuomioistuimen toiminnassa. Oikeuden päätös oli myös vastaus niille ihmisille Turkissa, jotka jatkuvasti ovat kieltäneet Konstantinopolin patriarkaatin historiallisen ja hengellisen roolin, jonka kansainvälinen yhteisö on aina tunnustanut.

Eurooppalaisissa piireissä on korostettu, että tämän tuomion soveltaminen Turkissa on nyt osa sitä testiä, jolla maa voi osoittaa demokraattista kehitystään ennen EU:iin liittymistään. Matkallaan kohti Euroopan yhdentymistä Turkki on käymässä läpi vaikeaa ajanjaksoa, kun se yrittää löytää paikkansa eurooppalaisessa demokratiassa, mutta samalla sillä on vaikeuksia soveltaa tätä mallia oman maansa rajojen sisäpuolella.

Saman oikeuden päätöksen yhteydessä Strasbourgin tuomioistuin tuomitsi vuoden 1934 lain uskonnollisista säätiöistä, joka suosi Turkin viranomaisten toimia uskonnollisten vähemmistöjen omaisuuden takavarikoissa, pitkäaikaisissa vainoamisissa ja pakotteissa poistua maasta.

Uusi, Turkin parlamentissa helmikuussa hyväksytty laki uskonnollisista säätiöistä johti parannuksiin, mutta sen toimeenpanon on estänyt maan perustuslaillinen tuomioistuin, jossa oppositio, (kemalistinen) CHP ja (ultranationalistinen) MHP, syyttävät lakia ristiriitaiseksi perustuslain kanssa. Heidän mukaansa uusi laki heikentää kansallisia etuja.

On syytä myös huomioida, että ekumeenisen patriarkaatin tekemää muutoksenhakuanomusta oli puolustamassa oikeudessa oikeusoppineiden ryhmä, joka koostui sekä kreikkalaisista että turkkilaisista jäsenistä, sen tosiasian vahvistuksena, että aktiivisten kansalaisten yhteistyö ilman rajoja takaa ihmisoikeudet ja vähemmistöjen oikeudet. Nämä oikeudet eivät ole vain kansallisia kysymyksiä. Kaikessa ikään kuin todetaan: tarvitaan ihmisten hyvää tahtoa ilman ennakkoluuloja.

Ortodoksi.net

Katso aiheeseen liittyviä aikaisempia Ortodoksi.netin uutisia:
-> Euroopan parlamentin selonteko ekumeenisesta patriarkaatista ja muista ei-islamilaisista vähemmistöistä Turkissa
-> Patriarkka Bartolomeos maailman vaikutusvaltaisimpia
-> EU-puheenjohtaja vierailulla ekumeenisessa patriarkaatissa
-> Olli Rehn haluaa Turkkiin uskonnonvapautta

(Asia  News - Istanbul) Kiovassa 23.- 25. heinäkuuta järjestettävistä Venäjän kristillisyyden 1020-vuotisjuhlallisuuksista on kehkeytymässä ilmiriita Venäjän ja Konstantinopolin kirkkojen välille.

Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos I on ilmoittanut osallistuvansa delegaation kanssa juhlallisuuksiin ja samoihin juhlallisuuksiin saapuva Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksei II on patriarkaattinsa välityksellä antanut ymmärtää, että Bartolomeoksen vierailu tulkitaan vihamieliseksi eleeksi. Patriarkka Bartolomeos osallistuu juhliin Ukrainan presidentin Viktor Juštšenkon kutsusta, patriarkka Aleksei lienee kutsunut vain Konstantinopolin delegaation ei patriarkkaa.

Konstantinopolin julkilausumassa todetaan muun muassa, että “Äiti Kirkko [siis Konstantinopoli, joka] johti Ukrainan kansan kristilliseen kasteeseen on päättänyt lahettää oman delegaationsa ekumeenisen patriarkan johdolla juhlallisuuksiin, jotka ovat 27. - 25.7.”

Tällä eleellä Konstantinopoli tarttuu tilaisuuteen tarjota oma panoksensa tasatakseen jännitteitä Ukrainan ortodoksisessa kirkossa, joka on jakaantunut venäläiseen osaan ja ukrainalaiseen osaan. Lisäksi autoritarismin ja kansallisten kontrastien vuoksi kirkko on Ukrainassa jakaantunut kolmeen erilliseen ryhmittymään.

Ukrainassa vaikuttavat myös uniaatit eli kreikkalais-bysanttilaista itäistä riittiä noudattava Rooman paavin alainen kirkko. Vuonna 1695 Puolan kirkkoon kyllästynyt ja tsaristista, 1600-luvulla Konstantinopolilta patriarkaatin oikeudet saanutta Venäjän kirkkoa pelkäävä ottomaaninen vallan alaisuudessa heikentynyt Konstantinopoli asettautui lännen patriarkan, Rooman paavin suojelukseen. Samalla pitää muistaa, että käsitettä skisma (kirkkokiista) ei käytetty silloin idän ja lännen kirkkojen välisistä suhteista.

Neuvostovallan romahdettua Ukrainan ortodoksinen kirkko haki autonomiaa Venäjän kirkosta metropoliitta Filaretin johdolla. Samalla sinne jäi suuri, lähinnä venäläisistä maahan muuttaneista tai maahan siirretyistä muodostunut ryhmittymä, joka pysyi uskollisena Moskovan patriarkaatille.

Konstantinopoli on aina yrittänyt vastustaa näiden kirkkojen kansallismielisiä suuntauksia ja lieventää jännitteitä ja - käyttäen Bartolomeksen ilmausta - nationalismin (kansallismielisyyden) modernin heresian (harhaoppisuuden) iskuja ortodoksisessa maailmassa. Tästä syystä ekumeeninen patriarkka suosii kokouksia ja keskusteluja kaikkien kanssa, vaikka uniaattien on katsottu olevan suuri uhka ekumenialle ja vaikeuttavan sitä työtä.

Merkittävänä symbolisena eleenä patriarkka Bartolomeos antoi kalkin uudelle Ateenan kreikkalaiskatoliselle (siis uniaattien) piispa Salachasille. “Jaetun yhteytemme ehtoolliskalkki,” hän sanoi, “olkoon (referenssimme) yhteytemme päätepiste.”

Viisas ortodoksi on joskus sanonut: “Kristityssä maailmassa kirjanoppineisuuden henki johtaa siihen, että kristityt nousevat samarialaista naista vastaan … koska meillä on enemmän merkitystä sillä, luemmeko itsemme katolisiksi, ortodokseiksi tai protestanteiksi sen sijaan, että olisimme ennen muuta kristittyjä.”

Patriarkka Bartolomeoksen vierailua on siis kritisoitu kovasti Moskovassa. Uutistoimisto Interfax on julkaissut useitten artikkelien sarjan, joissa kritisoidaan voimakkaasti ja kovin sanoin Konstantinopolia ja ekumeenista patriarkkaa. Eräät venäläiset papit epäilevät, että Bartolomeos ei olisi edes saanut kutsua ja eräiden mielestä se on - kuten edellä mainittiin - vihamielinen ele Venäjän kirkkoa vastaan.

Ortodoksi.net

Lue -> Ekumeenisen patriarkaatin lehdistötiedote Kiovan vierailusta (englanniksi ja venäjäksi)

CWNews - Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Batholomeos pitää hyvänä ratkaisuna Ukrainan katolisen kirkon ehdotusta “kahdenvälisestä ykseydestä”, jossa Bysantin katoliset kirkot eli niin kutsutut uniaatit olisivat ehtoollisyhteydessä sekä Konstantinopoliin että Roomaan.

Patriarkka Bartolomeoksen mukaan kahdenvälinen ykseys loisi samankaltaisen tilanteen kuin kristillisessä maailmassa vallitsi ensimmäisellä vuosituhannella, ennen idän ja lännen kirkkojen erkaantumista. Patriarkka Bartolomeos sanoi, että Konstantinopolin äitikirkko pitää oviaan avoimina kaikkien entisten poikien ja tyttärienstä paluulle.

Bartolomeos huomautti, että ykseys vaatisi asian tarkempaa tutkimista ja että tärkeitä eroavaisuuksia tulee voittaa. Hänen mukaansa tärkeitä askeleita on jo otettu, tärkeimpänä näistä vuoden 1054 ekskommunikaatioiden purkaminen. Patriarkan mukaan teologien etsiessä ratkaisua kysymyksiin, ihmisten tulee kohdata ruohonjuuritasolla.

Ukrainan kirkollinen tilanne on ollut sekava, sillä kolmen ortodoksisen ryhmittymän lisäksi maassa on paljon itäistä riittiä noudattavia roomalaiskatolisen kirkon jäseniä.

Ortodoksi.net