The Jerusalem Post - Armenian apostolisen kirkon johtaja otti osaa paavi Benedictus XVI:n julkiseen tapaamiseen keskiviikkona ja pyysi kaikkia maita tunnustamaan, että Turkki suoritti kansanmurhan armenialaisia kohtaan viime vuosisadan alussa.

Patriarkka ja katolikos Karekin II istui Benedictuksen rinnalla perinteisessä viikoittaisessa tapaamisessa pyhän Pietarin aukiolla. Se oli osa Vatikaanissa tapahtunutta tapaamista ja viimeisin korkeatason kontakti Armenian orientaaliortodoksien ja roomalaiskatolisten välillä.

Karekin pyysi, että kaikki maailman kansanmurhat, joita historian aikana on tapahtunut, tuomittaisiin. Useat maat tunnustavat ja tuomitsevat ottomaanisen Turkin tekemän kansanmurhan armenialaisia kohtaan.

Karekin ja Benediktus puhuivat myös kirkkojen ykseydestä ja ekumeenisista tavoitteista. He allekirjoittivat teologisen sopimuksen, jossa sovittiin suurimmat kristologiset kiistat, jotka ovat jakaneet kirkkoja 15 vuosisadan ajan. Yhteinen komissio tutkii tästä eteen päin ratkaisuja loppuihin teologisiin eroavaisuuksiin.

Ortodoksi.net

CWNews - Kun ortodoksinen maailma vietti palmusunnuntaita 20.4. Israelin poliisi joutui keskeyttämään kiistelevien ortodoksisten pappien riidan Jerusalemin pyhän haudan kirkossa.

Kreikan ortodoksisten ja Armenian ortentaaliortodoksisten kirkkojen pappien välille syntyi nyrkkitappelu kirkon sisällä, kun armenialaisten mukaan kreikkalainen pappi vetkutteli heidän edessään tahallaan, yrittäen estää heitä rukoilemasta Kristuksen haudan vierellä. Kun rauha palautettiin, kaksi armenian orientaalisen kirkon pappia otettiin poliisin huostaan.

Pyhän haudan kirkkoa hallinnoidaan monimutkaisen säännöstön perusteella, joka mahdollistaa monien eri kristillisten kirkkojen pääsyn eri osiin kirkkorakennusta. Lisäksi kirkossa on yhteiset osat, jotka ovat käytössä tarkasti neuvotellun aikataulun mukaisesti. Konfliktit eri kirkkojen välillä ovat yleisiä. Estääkseen enempää väkivaltaa, kirkon avaimet ovat paikallisen muslimiperheen hallussa. Tämä käytäntö on perua ottomaaniselta ajalta.

Ortodoksi.net

Aram I vieraili Etchiamiadzinissa

(A1+ - Jerevan) - Neuvostoliiton kommunistisen vallan aikana syntyneen eräänlaisen Armenian pakolaiskirkon Kilikian katolikosaatin katolikos Aram I (Keshinhian) vieraili aiemman yhteisen Armenian Äitikirkon pyhässä paikassa Etchiamiadzinissa maanantaiaamuna. Armenian apostolisen kirkon päämies, HP koko Armenian patriarkka ja katolikos Karekin II (Ktrich Nersessian) ja vieraileva katolikos Aram I rukoilivat yhdessä Etchiamiadzinin katedraalissa.

-
Armenian patriarkka HP Karekin II ja Kilikian katolikos Aram I
(kuvat: wikipedia)

Iltapäivällä kirkkojen päämiehet vierailivat Jerevanissa Armenian kansanmurhan uhrien muistomerkillä Tsitsernakaberdilla sekä kansanmurhan museossa/instituutissa. He laskivat seppeleet ja toimittivat yhteisen muistopalveluksen Armenian kansanmurhan uhreille.

Sen jälkeen kirkon johtajat kansanmurhaa ja uhrien pitkää kuolemanmarssia muistellen symbolisesti kävelivät Armenian kansanmurhan museoon.

Iltapäivällä HP Karekin II ja katolikos Aram I vierailivat vielä Armenian presidentti Serž Sargsjanin luona. Aram I matkusti takaisin kirkkonsa pääpaikkaan Libanonin Beirutiin myöhemmin päivällä.

Armenian apostolinen kirkko kuuluun ns. orientaalisiin kirkkoihin ja sen jäsenmäärä on noin 6 miljoonaa ihmistä eripuolilla maailmaa, mm. Armenian lisäksi muuallakin entisen Neuvostoliiton alueella, Irakissa, Intiassa, Egyptissä, Australiassa sekä molemmissa Amerikoissa.

Kilikian katolikosaattiin kuuluu vajaat miljoona jäsentä ja sen jäsenet asuvat Libanonin lisäksi mm. Syyriassa, Kyproksella, Iranissa ja Kreikassa. Viime vuosina on neuvoteltu yhteistyöstä ja mahdollisesta yhdistymisestä näiden kahden kirkon välillä. Armenialaiset orientaaliortodoksit elävät hajaannuksessa ja heitä kuuluu näiden kahden kirkon lisäksi vielä ainakin kahteen muuhunkin paikalliskirkkoon, Jerusalemin armenialaiseen pyhän Jaakobin ortodoksiseen patriarkaattiin ja Konstantinopolin armenialaiseen patriarkaattiin. Näistä toinen ryhmä on viime aikoina “kunnostautunut” kielteisessä mielessä tappeluissa Jerusalemin pyhillä paikoilla kreikkalaisten ortodoksien kanssa.

Ortodoksi.net

Juliaanisen eli ns. vanhan kalenterin mukaan toimivissa ortodoksisissa paikalliskirkoissa pääsiäistä edeltävä Suuri paasto alkoi vasta tällä viikolla sunnuntain 9.3. sovintosunnuntain jälkeen. Samaan aikaan meillä Suomessa Suuri paasto on juuri päättymässä ja Suuri viikko alkamassa ensi viikolla. Ero johtuu siitä, että Suomen ortodoksisessa kirkossa vietetään kaikkia kirkollisia juhlia gregoriaanisen eli ns. uuden kalenterin mukaan.

Venäjällä juliaanisen kalenterin mukaisen sovintosunnuntain (tänä vuonna siis 9.3.) alla vietetään myös suosittua Maslenitsa-juhlaa. Juhlalla on varsinaisesti pakanallinen historia, mutta sille on myöhemmin annettu myös kristillisiä merkityksiä. Suomessa kyseinen jakso tunnetaan nimellä ”maitoruuasta luopumisen viikko” ja sovintosunnuntaita vastaavasti on kutsuttu meillä ”maitopyhälaskuksi”.

Masenitsa-sanan perustana on venäjän kielen sana maslo – voi. Alkuaan pakanallisessa merkityksessä juhlaa vietettiin talven loppumisen ja auringon juhlana, nyt siis paaston alkamisen viikkona. Suomessa kuulee tuosta viikosta käytettävän myös sen läntistä nimitystä, laskiaisviikko. Keskeisessä osassa maslenitsan viettoa ovat blinit, pyöreät venäläiset pannukakut, joiden usein katsotaan symboloivan aurinkoa.

Maitopyhälaskua edelsi tuomiosunnuntai eli “lihapyhälasku”, josta alkoi jakso, jolloin ei enää saa syödä lihaa ja jota siis edelsi ”liharuuasta luopumisen viikko”. Varsinainen paasto kuitenkin alkaa siis vasta maitopyhälaskusta. Itse paaston aikana kiellettyjä ovat liha, kala, maitotuotteet ja munat sekä juhlat, tanssiminen ja maallinen musiikki. Maslenitsa on siten viimeinen tilaisuus nauttia maailmallisista huvituksista ennen pitkää paastoa.

Tämä vuonna siis suuren paaston alkaminen ja sitä myöten myös pääsiäisen ajankohta vaihtelee suuresti kalenterien välillä.

Uuden kalenterin mukainen

- suuri paasto on ajalla 3.2.2008 illasta Lasaruksen lauantaihin 15.3.2008 ja sitä seuraa
- palmusunnuntai 16.3. ja
- suuri viikko suuresta maanantaista 17.3.2008 pääsiäiseen eli ylösnousemuksen juhlaan 23.3.2008.

Vanhassa kalenterissa

- suuri paasto siis alkaa vasta 9.3.2008 illalla ja se loppuu
- palmusunnuntain 20.4.2008 ja suuren viikon jälkeiseen
- pääsiäiseen, joka vanhassa kalenterissa on siis 27.4.2008.

Eroa päivämäärillä on hieman yli kuukausi.

Suurin osa ortodoksisista kirkoista noudattaa pääsiäisen osalta juliaanista kalenteria eli vanhaa ajanlaskua. Poikkeuksen tästä käytännöstä muodostavat vain Suomen ja Viron ortodoksiset kirkot.

Ortodoksi.net

Suomessakin vietetään vuosittain vainojen uhrien muistopäivää, joka tänä vuonna osuu ortodoksien tuomiosunnuntaiksi ja luterilaisten kynttilänpäiväksi eli sunnuntaiksi 27. päivä tammikuuta. Euroopan parlamentti antoi vuonna 1995 suosituksen yleiseurooppalaisesta käytännöstä, jonka mukaisesti jokaisessa EU:n jäsenmaassa tulee viettää holokaustin muistopäivää. Laajaa eurooppalaista tapaa noudattaen on Suomessakin valtioneuvoston kanslian päätöksellä vietetty muistopäivää vuodesta 2002 alkaen. Kyseinen päivä, 27.1. on Auschwitzin kuolemanleirin vapauttamisen vuosipäivä.

Päivä syntyi siis alkuaan juutalaisvainojen muistopäiväksi, mutta on vuosien saatossa laajentunut tarkoittamaan kaikkien vainojen uhreja. Ortodokseilla on tuona päivänä muisteltavana muiden ohessa aivan oma erillinen kansanryhmänsä, armenialaiset ja heidän kansanmurhansa, jonka he kokivat vuosien 1915 - 1917 turkkilaisten aikaanpanemassa kansanmurhassa.

Kansanmurhasta käsitteenä ja tapahtumana on kiistelty vuosikausia, koska Turkki kiistää tuon niin koko termin kuin myös teon ja monin eri tavoin vaikeuttaa niiden ihmisten työskentelyä, jotka käyttävät tuota termiä tai puhuvat asiasta. Turkissa asiasta puhuminen ja kirjoittaminen johtaa suuriin vaikeuksiin ja asioita käsitelleitä ihmisiä on pahoinpidelty, jopa murhattu vielä viime vuosinakin.

Armenian kansanmurha, jota kutsutaan myös armenialaisten holokaustiksi, on siis ajanjakso, joka merkitsi miljoonien armenialaisten joukkokarkotuksia ja murhia nuorturkkilaisten viranomaisten toimesta vuosina 1915 – 1917 ottomaanien valtakunnassa Turkissa.

Kts. aihetta käsittelevä uutinen Ortodoksi.netistä -> uutinen 16.12.2007

Ortodoksi.net

-> Armenia kartalla