Sunnuntai, Maaliskuu 30, 2014 - 22:12Myös ekumeeninen patriarkka kävi äänestämässä kunnallisvaaleissa

HP Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartholomeos I on Turkin kansalainen ja siksi myös hän kävi täyttämässä oman kansalaisvelvollisuutensa ja äänestämässä Turkin kunnallis- eli paikallisvaaleissa.

Patriarkka kävi äänestämässä, Tzibalin (kreik. Τζιμπαλί) keskustassa, kaupunginosassa, joka on Istanbulin kreikkalaisinta osaa ja sijaitsee lähellä patriarkan omaa hallinnollista keskuspaikkaa Fanaria.

Ortodoksi.net
30.3.2014

(Kuvassa patriarkka Bartholomeos äänestämässä, kuva © Ekumeeninen patriarkaatti / Nikolaos Manginas)

Kts. Amen.gr: Πατριαρχική ψήφος στις εκλογές…

Ei kommentteja | Luokka: Turkki

Sunnuntai, Maaliskuu 30, 2014 - 13:05Lammilla elää unelma kahdesta luostarista


Hämeenlinnan Lammille, Ronnin kylään, entisen Pääjärven kuntoutuskeskuksen tiloihin on tullut uusia ortodoksisia asukkaita, joiden haaveena on perustaa sinne kaksi luostaria ja paljon, paljon muuta.

Valmiina on yksi kappeli ja kahta muuta rakennetaan. Tilaa on muutaman sadan ihmisen majoittamaiseen ja ruokaakin voidaan tehdä vaikka 1000 ihmiselle. Oman uimahallin allas voidaan täyttää vedellä, mutta uida voi viehättävällä rantasaunallakin Pääjärven rannalla.

Alueelta löytyy niin hevoshaka kuin tallikin, koulu ja kerrostaloasuntoja sekä rivitaloja. Entisiä sairaala- ja lääkärin vastaanottotiloja ja paljon muuta.

Mihin noita kaikkia tiloja käytetään jatkossa?

Lue aiheeseen liittyvä artikkeli: Lammilla unelma elää.

Ortodoksi.net
30.3.2014

Kts. Athossäätiö
Kts. Pyhän Kosmas Aitolilaisen Veljestö

Ei kommentteja | Luokka: Suomi, Luokittelematon

Sunnuntai, Maaliskuu 30, 2014 - 8:21Puolan ortodoksinen kirkko palaa juliaanisen kalenterin käyttöön kesäkuussa


Puolan ortodoksisen kirkon piispainkokous on peruuttanut aiemmin, huhtikuun 12. päivänä 1924, tehdyn päätöksen gregoriaanisen kirkkokalenterin käyttöönotosta.

Puolan ortodoksinen kirkko palaa takaisin juliaanisen eli ns. vanhan kirkkokalenterin käyttöön. Päätös asiasta tehtiin piispainkokouksen kevätistuntokauden kokouksessa tämän vuoden maaliskuun 18. päivänä Varsovan ja koko Puolan metropoliitta Sawan residenssissä.

Päätös tehtiin, koska tosiasiassa suurin osa (96 %) Puolan ortodoksisen kirkon seurakunnista vietti kirkollisia juhlia vanhan kalenterin mukaan. Näin ollen piispainkokous peruutti vuonna 1924 annetun kirkollisen asetuksen, jolla uusi kalenteri oli otettu käyttöön Puolan kirkossa. Asiasta kirjoittivat mm. venäläiset uutistoimistot Sedmitza ja Pravmir Internet-sivuillaan.

Tehdyn päätöksen mukaan Puolan kirkko palaa vanhaan kalenteriin 15. kesäkuuta 2014. Piispainkokous ilmoitti kuitenkin, että ne seurakunnat, jotka haluavat käyttää uutta kalenteria, voivat tehdä niin halutessaan.

Piispainkokous tarkasteli kokouksessaan myös mahdollisuutta tuoda pyhän Maria Magdaleenan reliikit nähtäväksi Puolaan. Pyhä Magdalan Maria on Puolan tärkeimmän ortodoksisen kirkon, Varsovan katedraalin oma suojeluspyhä eli kirkko on nimetty hänen mukaansa ja siksi pyhää Mariaa voidaan pitää koko Puolan ortodoksisen kirkon omana pyhänä. Pyhän reliikit ovat Varsovassa 16. - 23.8.2014.

Piispainkokous tarkasteli myös bilateraalisen ortodoksis-katolisen komission työskentelyä vuoropuhelun edistämiseksi ja keskusteli muistakin ekumeenisista asioista. Lisäksi kokous päätti jatkaa (suppeamman) Euhologionin (Μικρόν Εὐχολόγιον / Mikron Euchológion / Требникъ / Trébnik) kääntämistä puolaksi.

Samoin kokouksessa päätettiin joistain papiston ja maallikkojen palkitsemisista tulevan pääsiäisen juhlien aikana.

Ortodoksi.net
30.3.2014

(Kuvassa puolalaisen Hajnówkan Pyhän Kolminaisuuden kirkon kupoleja, kuva © Ortodoksi.net)

Kts. Pravmir.com: The Polish Orthodox Church Will Return to the Old Calendar in June

Ei kommentteja | Luokka: Puola

Lauantai, Maaliskuu 29, 2014 - 18:19Mielipide: Miten käy Ukrainan ortodoksisen kirkon?


Ukrainassa on menossa mielenkiintoinen kirkollinen kehitysprojekti. Sen lopputulosta on vielä vaikea ennustaa, mutta oletettavaa on, että Ukrainaan syntyy mahdollisesti uusi ortodoksinen kirkko, jolloin maan kirkollinen tilanne poikkeaisi huomattavasti nykyisestä. Millainen se on - sen tulevaisuus tulee kuitenkin vasta näyttämään.

Taustaa: ortodoksit

Ukrainassa on kolme ortodoksista kirkkoa: UOK-MP, UOK-KP ja UAOK.

UOK-MP eli Ukrainan ortodoksinen kirkko, joka on Moskovan patriarkaatin alainen autonominen (rajoitetusti itsenäinen) kirkko, ja jota johtaa nyt sairaalassa olevan Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta Vladimirin (ukr. Volodimir) sijaisena toimiva Tšernivtsin ja Bukovinan metropoliitta Onufri. Hänet valittiin myös aivan äskettäin jäseneksi metropoliitta Vladimirin sijalle Venäjän kirkon Pyhään synodiin. Oman ilmoituksensa mukaan UOK-MP:ssä olisi ollut jäseniä 2000-luvun alussa noin 35 miljoonaa ihmistä. Taakkana UOK-MP:llä on Neuvostoliiton ajan historia, jolloin kirkko toimi kommunistisen vallan “sätkynukkena” ja uskonnollisen monopolin edustajana, jonka vastustajat, niin papit ja piispat kuin maallikotkin, joko pakenivat maasta, teloitettiin tai vietiin keskitysleireille.

UOK-KP eli ns. Kiovan patriarkaatti on Moskovan alaisesta ortodoksisesta kirkosta 1990-luvun puolessa välissä riitelyjen jälkeen eronnut ns. skismaattinen kirkko, jota muut ortodoksiset paikalliskirkot eivät ole  tunnustaneet. Kirkkoa johtaa Moskovan kirkon ekskommunikoima Kiovan ja koko Ukrainan patriarkka Filaret, entinen UOK-MP:n metropoliitta. Kirkko on toiseksi suurin ortodoksisista kirkoista ja sen suuruudeksi on arvioitu 2000-luvun alkuvuosina noin hieman yli 10 miljoonaa jäsentä eli silloin lähes 22 % väestöstä.

UAOK eli Ukrainan autokefaalinen (täysin itsenäinen) ortodoksinen kirkko perustettiin alun alkaen ensimmäisen kerran jo vuonna 1921 Kiovassa, mutta seuranneiden sotien, Neuvostoliiton vallan ja vainoamisien vuoksi, kirkon historia on ollut melko sekavaa. Ns. “toisen ylösnousemuksen” eli toisen perustamisen kirkko koki maailmansotien myllerryksessä 1942 ja “kolmannen ylösnousemuksen” vuonna 1990 Neuvostoliiton hajottua. Kirkkoa ei ole tunnustanut suurin osa ortodoksisista paikalliskirkoista ja siksi sitäkin pidetään skismaattisena kirkkona. Historiaan kuuluu myös lyhyt periodi yhteistä taivalta UOK-KP:n kanssa. Samoin historiaan ovat jääneet ajat, jolloin kirkolla oli seurakuntia ja hiippakuntia laajalti länsimaissa etenkin Pohjois-Amerikassa ja Kanadassa sijainneissa emigranttiyhteisöissä. Viimeisimmät - tosin hieman epämääräiset - tiedot kertovat, että joitain UAOK:n hiippakuntia ja seurakuntia Ukrainassa olisi liittymässä tai peräti jo liittynyt UOK-KP:n hiippakuntiin ja seurakuntiin, mutta tiedot ovat melkoiselta osin vielä selkiintymättömiä ja joiltain osin myös ristiriitaisia. Ainakin virallisesti UAOK:n johtajana toimii vuonna 2000 tehtäväänsä valittu metropoliitta Mefodi. Joidenkin lähteiden mukaan UAOK:lla olisi jäseniä noin kolme miljoonaa.

UOK-MP on vuosien ajan pitänyt näitä kahta muuta ortodoksista kirkkoa neuvostoteologian termein sanottuna ”skismaattisina nationalistisina organisaatioina”, joiden oikeus saada edustaa ortodoksisuutta on Moskovan mielestä kanonisesti kelpaamaton. UOK-KP:n mielipide on ollut aivan päinvastainen mutta yhtä aggressiivinen. UAOK on pienimpänä kirkkona ollut suurimmaksi osaksi hiljaa. Joka tapauksessa kirkkojen väliset suhteet ovat olleet kireät ja sananvaihto repivää.

Taustaa: uniaatit ja muut kirkot

Uniaatit eli ns. bysanttilaista riitusta noudattavat kreikkalaiskatoliset, jotka tunnustavat Rooman paavin ylivallan oman kirkkonsa päänä, ovat aina olleet melkoinen kivi ortodoksisuuden kengässä. Uniaattien historia alkaa jo jostain 1500-1600-luvuilta ja se liittyi ortodoksisen kirkon ja Rooman paavin väliseen valtataisteluun ja samaan aikaan tapahtuneeseen ottomaanien valloituksen vuoksi Konstantinopolin patriarkaatin heikentyneeseen asemaan.

Toisen maailmansodan seurauksena uniaattien asema Neuvostoliitossa ja samalla siis Neuvosto-Ukrainassa huononi valtavasti ja he kokivat siellä jopa vainoja, teloituksia ja kirkkorakennuksia siirrettiin heiltä pois ortodoksien haltuun. Joidenkin tietojen mukaan uniaattien määrä Ukrainassa on jossain viiden miljoonan tienoilla.

Uniaatit liittyvät läheisesti Ukrainassakin vaikuttavaan roomalaiskatoliseen kirkkoon, koska näillä molempien kirkkojen jäsenillä on sama yhteinen kirkon päämies, Rooman paavi. Katolisten määräksi Ukrainassa arvioidaan noin miljoona jäsentä.

Näiden lisäksi Ukrainasta löytyy kirjava joukko muita uskontoja alkaen kristinuskosta aina erilaisiin muihin yksi- tai monijumalisiin uskontoihin. Aiemmin maassa oli myös Neuvostoliiton perintönä varsin suuri ateistien tai mihinkään kirkkoon kuulumattomien joukko.

Nykyisyys jälkeen Maidanin mielenosoitusten ja vallanvaihdon

Tilanne Ukrainassa on mielenkiintoinen. Venäjä koetaan valloittajaksi, kun se miehitti ylivoimansa avulla ja useita sopimuksia rikkoen Krimin niemimaan varsin epäsovinnaisin keinoin. Silti Venäjän kirkon alainen ortodoksinen kirkko on yhä suurin kirkko Ukrainassa. Kiovan patriarkaatti haluaa suuntautua enemmän länteen ja on erittäin aktiivisesti ollut esillä mediassa. UAOK sitä vastoin on ollut aivan hiljaa.

Kirkot ovat aloittaneet yhdentymisneuvottelut, joista liikkuu vain epämääräisiä huhuja ja pelkoja. Huhuja siitä, että venäläinen kirkko jää syrjään Venäjän valtion tekojen vuoksi; pelkoja siitä, että skismaattinen Kiovan patriarkaatti ottaa vallan. Jotain tapahtuu myös Krimillä, jossa myös on kaikkien näiden kirkkojen edustajia ja kirkkorakennuksia. Kenelle ne nyt siirtyvät, jos siirtyvät, vai pysyvätkö ne ainakin nyt odotellessa ko. kirkkojen omaisuutena. Moni epäilee asiaa ja merkkejä “yhdenmukaistamisesta” on ilmassa. UAOK:n piispojen ja hiippakuntien asemista on ristiriitasta tietoa: ovatko ne liittyneet UOK-KP:n yhteyteen vai eivät? Kuka johtaa UAOK:ta? Mikä rooli on nyt Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin kuuluvilla, diasporassa eli hajaannuksessa  olevilla pohjoisamerikkalaistuneilla ukrainalaisilla ortodokseilla?

Jotain kuitenkin pinnan alla tapahtuu, mikäli on uskomista eri osapuolien viimeaikaisista lausunnoista saatavaan tilannekuvaan. Moskovalla on aivan oikeasti syytä pelätä sen kannalta pahinta skenaariota: Ukrainan ortodoksinen kirkko itsenäistyy ja hakee autokefaalista asemaa ja se tulee mitä ilmeisimmin muodostumaan kaikista kolmesta ortodoksisesta kirkosta. Silloin Moskovan sananvalta Ukrainan kirkon asioihin ja samalla Venäjän sananvalta moneen muuhunkin maalliseen asiaan Ukrainassa jää taka-alalle. Tuleeko tuosta joitain ketjureaktioita vaikkapa Moldovassa, jossa ortodoksiset kirkot kuuluvat samalla tavalla kahteen eri patriarkaattiin?  Kiovan patriarkaatilla on pelko siitä, että se jää voimakkaiden Venäjä-antipatioittensa vuoksi syrjään uuden kirkon muodostamisessa, siksi se on yrittänyt ainakin aika ajoin olla “mielin kielin” ja jopa sovinnollinen.

Mitä tekevät muut ortodoksisen maailman vaikuttajat. Konstantinopoli ja muut etenkin kereikkalaiset paikalliskirkot ovat pahaenteisesti mutta ilmeisesti osittain myös tyytyväisinä hiljaa. Pahaenteisesti siksi, että mahdollinen muutos ei lupaa hyvää joidenkin slaavilaisten paikalliskirkkojen “kaverille”, Venäjän kirkolle, jos siitä eroaa tällaisten tapahtumien seurauksena noin 40 miljoonainen ortodoksinen Ukraina omaksi tunnustetuksi autokefaaliseksi kirkokseen. Venäjän vaikutusvalta kapenee ja toisen “vastapuolen” saattaa jopa kasvaa, riippuen tietysti siitä, mihin uusi Ukrainan kirkko asemoituu. Silloin joka tapauksessa piirretään ortodoksisuuden maailmanlaajuinen kartta aivan uusiksi. Ja sillä voi - riippuen näkökannasta - olla paljon hyvää tai paljon haitallista merkitystä jopa vuodelle 2016 suunnitellulle uudelle, historialliselle yleisortodoksiselle kirkolliskokoukselle. Moskovan valta-asema on joka tapauksessa muuttumassa. Saa nähdä, milloin he itse oivaltavat sen niin, että kirkon teot olisivat sopusoinnussa sen opettaman humaanin aatteen kanssa.


Hannu Pyykkönen

Kts. Ortodoksi.net: UOK-MP
Kts. Ortodoksi.net: UOK-KP
Kts. Ortodoksi.net: UAOK
Kts. Ortodoksi.net: Uniaatit

Ei kommentteja | Luokka: Krimin niemimaa, Uniaatit, roomalaiskatolinen kirkko, Ortodoksinen maailma, Ukraina, Venäjä

Perjantai, Maaliskuu 28, 2014 - 17:34Venäjän baptisteja on kehotettu liittämään yhteisöönsä kaikki evankeliset baptistiyhteisöt Krimillä

Evankelisten kristittyjen baptistien Venäjän liiton johtoa on ohjeistettu liittämään kaikki Krimin evankeliset baptistiyhteistöt omaan organisaatioonsa. Venäjän baptistien johtajat eivät ole tehneet asiassa lopullista sopimusta ja suunnittelevat konsultoivansa asiassa ensin Ukrainan liiton johtoa.

Tapahtumista on kertonut omilla Facebook-sivuillaan protestanttinen teologi, Donetskin kristillisen yliopiston vararehtori Elena Paniš (Олена Панич) ja asian on uutisoinut uutistoimisto RISU (Religious Information Service of Ukraine) omilla sivuillaan.

Vararehtori Panišin mukaan suuntaus on selvä. Oletettavasti muutkin uskontokunnat Krimillä tullaan “hoitamaan” tällä tavalla.

Ortodoksi.net
28.3.2014

Kts. RISU: Baptists of Russia are instructed to annex all Evangelical Baptist communities in Crimea

Ei kommentteja | Luokka: protestantit, Krimin niemimaa, Ukraina, Venäjä