Abhasian ja ns. Etelä-Ossetian alueet kuuluvat kanonisesti Georgian ortodoksiseen kirkkoon, Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill tunnustaa.

”On selvää, että Georgian kirkolla on kanoninen jurisdiktio Abhasian ja Etelä-Ossetian alueella”, patriarkka sanoi toimittajille tavattuaan Georgian katolikos-patriarkan Ilja II:n tiistaina Ukrainan pääkaupungissa Kiovan-Pecherskin lavrassa.

”Toisaalta”, Moskovan patriarkka jatkoi, ”tällä hetkellä siellä on “kanoninen häiriö”. Tämä koskee molempia paikkoja. Erityisesti viimeaikainen kehitys Abhasiassa on osoittanut, että tämä kanoninen häiriö haittaa henkistä elämää”.

Hänen mukaansa “keskusteltuaan tilanteesta avoimessa, veljellisessä ilmapiirissä”, hän ja Ilia II ovat sopineet jatkavansa keskustelua “jotta Jumalan armosta tulevaisuudessa tulisi joitakin ratkaisuja, jotka auttaisivat näitä kahta kirkkoa ja edistäisivät näiden alueiden ortodoksisten ihmisten elämän seesteisyyttä, kanonisen järjestyksen perustamista ja ennen kaikkea estämään hajaannusta lietsova toimia, jotka heikentävät sielujen pelastumista.”

Ilia II kiitti patriarkka Kirilliä siitä, että hän “vahvisti Georgian ortodoksisen kirkon toimivallan Abhasian ja Tskhinvalin alueelle.”

Ortodoksi.net
27.7.2011

Kts.-> Expert Cub: Митрохин: Кирилл делает большой реверанс в сторону Илии

Heinäkuun 28. päivänä juhlitaan Venäjällä kristinuskon päivää. Päivää muistetaan pyhän ruhtinaan ja apostolienvertaisen Vladimir Kiovalaisen muistopäivänä, joka ns. vanhan eli juliaanisen kalenterin mukaan osuu heinäkuun 28. päiväksi. Uuden eli gregoriaanisen kalenterin mukaan pyhän Vladimirin muistopäivää juhlittiin jo 15.7.

Pyhä Vladimir toi kristinuskon Venäjälle vuonna 899 ja teki siitä virallisen uskonnon koko maahan. Viime vuonna Venäjän presidentti antoi asetuksen, jolla tästä päivästä tehtiin kansallinen vapaapäivä. Isä Georgi Zavertšinskij, joka on myös filosofian tohtori, sanoo: “Tämä on suuri vapaapäivä kaikille venäläisille, ei ainoastaan ortodoksisille kristityille.”

”Ruhtinas Vladimirin päätös on määritellyt Venäjän historiaa ja kulttuuria monien vuosisatojen ajan. Venäläisen kulttuurin muoto on itse asiassa seurausta Vladimirin valinnasta. Kristillinen teologia sanoo, että kasteen sakramentti on ihmisen hengellinen herätys, uusi syntymä. Vladimir järjesti hengellisen uudelleen syntymisen koko kansalle.”

Vanha kronikka kertoo, että ruhtinas Vladimir tutkitutti ei uskontoja, jotta voisi valita parhaan. Hän kutsui pyhiä ihmisiä eri maista hänen kuningaskuntansa pääkaupunkiin, Kiovaan ja lähetti ohmisiä muihin maihin oppimaan lisää uskonnoista. Lopulta hän päätti, että kristinuskon itäinen variaatio, jota tunnustettiin Bysantissa, oli paras.

Venäjällä oli tietysti kristittyjä jo ennen Vladimiria. Vladimirin isoäiti ruhtinatar Olga, oli kristitty ja määräsi rakentamaan kristittyjä kirkkoja Kiovaan. Silti perimätiedon mukaan Olgakaan ei ollut ensimmäinen kristitty Venäjällä ja Kiovassa. Kreikkalainen kronikka kertoo apostoli Andreas Ensiksikutsutun, Jeesuksen Kristuksen opetuslapsen, saarnanneen kristinuskoa alueella. Tutkijoiden mukaan pyhä apostoli Andras aloitti Venäjän missionsa Krimin niemimaalta ja siirtyi siitä koilliseen, erään – tosin kovasti kiistellyn – tiedon mukaan hänen sanotaan käyneen Valamon saarella asti. Tämän saarnamatkan aikana tuhansia pakanoita kääntyi kristityiksi.

Ensimmäistä kertaa kristinuskonpäivää vietettiin Venäjällä vuonna 1988, kun 1000 vuotta oli kulunut ruhtinas Vladimir päätöksestä. Itse asiassa tämä juhla oli piste, jolloin Neuvostoliitto alkoi hylätä ateistisen ideologiansa monopolia.

Se, että Venäjän presidentti esitti tätä päivää kansalliseksi vapaapäiväksi, on näyttöä siitä, että nyt, Venäjän ortodoksinen kirkko on jälleen sitä, mitä se oli ruhtinas Vladimirin aikana – veäläisen yhteiskunnan hengellinen johtaja.

Venäläisissä ortodoksisissa kirkoissa juhlitaan tätä päivää ympäri maailman. Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja, patriarkka Kirill, viettää tämän päivän perinteisesti Kiovassa – nykyisin siis Ukrainan pääkaupungissa – mistä kristinuskon leviäminen Venäjälle alkoi. Kiovassa patriarkka osallistuu päivän juhlallisuuksiin tänä vuonna yhdessä mm. Ukrainan metropoliitta Vladimirin ja Georgian patriarkka Ilian kanssa.

Ortodoksi.net
26.7.2011

Kts.-> Voice of Russia: Патриарх Кирилл начал визит в Киев

Venäjän kirkon ulkoisten suhteiden osaston päällikkö, Volokolamskin metropoliitta Ilarion puhui Venäjän pyhän tsaariperheen muistopäivänä heinäkuun 17. päivänä (uuden kalenterin mukaisesti pvm olisi 4.7.) Moskovassa. Hän sanoi mm, että ”tänään meidän Pyhä Kirkkomme kokee renessanssin, ateismi ei ole enää muodissa.”

”Aika, jolloin tsaari Nikolai Aleksandrevitš astui Venäjän johtoon, oli erittäin vaikea: kaikki ihmiset ja etenkin älymystö vapisivat vallankumouksen käsissä ja jokainen toivoi parempaa tulevaisuutta, mutta kaikilla oli oma reseptinsä sen saavuttamiseen ja kaikki ne liittyivät jotenkin tsaarin valtaan.”

Kun tsaarin kuolemasta raportoitiin, korostettiin, että Nikolai ”antoi henkensä omien, kansan ja koko Venäjän syntien vuoksi.”

”Tähän saakka on kinasteltu, oliko viimeisen tsaarin rooli hallitsijana hyvä vai huono. Kirkko ei ole mukana tässä sanasodassa katsoessaan poliittisia ja valtiollisia toimijoita. Kirkko katsoo vain ihmisen elämää, kuinka hän rakentaa suhteensa Jumalaan ja millainen on ihmisen loppu.”

Lopuksi metropolitta Ilarion sanoi, että ”tänään meidän Pyhä Kirkkomme kokee renessanssin, ateismi ei enää ole muodissa, vaan se on lähes mennyt maan alle. Toivomme, että ihmiset nöyrinä ja purnaamatta tutkisivat elämäänsä ja löytäisivät Kristuksen tien Golgatalle, kukin omassa elämässään kuolisi uskossa Kristukseen ja menisi aikanaan toiseen elämään, jossa nyt on puolestapuhujia meille kaikille.”

Ortodoksi.net
19.7.2011

Kts.-> Romfea.gr: Ιλαρίων “Η Εκκλησία βιώνει αναγέννηση, η αθεΐα δεν είναι της μόδας”

USA:n ulkoministeri Hillary Clinton tapasi 16.7.2011 Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeos I:n hänen päämajassaan Istanbulin Fanarissa. Vierailulla oli mukana myös Amerikan ortodoksinen arkkipiispa Demetrios.

Ulkoministeri Clinton keskusteli patriarkan kanssa useista eri kysymyksistä, mm. Halkin teologisen koulun uudelleen avaamisesta.

”Neljänkymmenen vuoden hiljaisuus riittänee”, hänen kerrotaan sanoneen ekumeeniselle patriarkalle. Ulkoministeri toisti Yhdysvaltain hallituksen sitoutumisen uskonnonvapauden tukemiseen ja samalla hän ilmaisi tukensa patriarkaatille. Samalla hän kiitospuheessaan viittasi myös muihin ”Vihreän patriarkan” toimiin ja aloitteisiin, joissa patriarkka Bartholomeos on ollut mukana aktiivisesti edistämässä mm. ympäristönsuojelua.

Ulkoministeri korosti ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen aktiivista roolia uskontoje välisten vuoropuhelujen alottajana ja ylläpitäjänä mm. 1994 Bosborinsalmen kokouksessa ja syyskuun terrori-iskun jälkeen Brysselissä 2001.

Patriarkka kertoi mahdollisuuksista, joita Erdoganin hallitus Turkissa kenties saa aikaan poistaessaan niitä esteitä, joita maassa on kertynyt patriarkaatin historiallista toimintaa estämään. Samalla patriarkka kiitti Yhdysvaltoja ”ajattomasta ja vähentymättömästä kiinnostuksesta ortodoksisen kirkon kysymyksiä kohtaan.”

Tämä tapaaminen oli kolmas Hillary Clintonin tapaaminen patriarkan kanssa. Ensimmäisen kerran he tapasivat vuonna 1996, kun Clinton vieraili ”First Ladyn” ominaisuudessa patriarkaatissa tyttärensä Chelsean kanssa.

Toinen tapaaminen oli vuonna 1999 yhdessä miehensä, silloisen Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonin kanssa.

Ortodoksi.net
16.7.2011

Kts.-> Romfea.gr: «Αρκετά σιώπησε η Χάλκη» φέρεται να είπε ο Οικουμενικός Πατριάρχης

Kuva: Romfea.gr-sivuilta

Vuonna 1992 Ukrainan ortodoksisessa kirkossa oli 20 piispaa. Nyt heitä on 72, joista 45 virassa, 19 ylimääräistä ja 8 piispaa eläkkeellä. Vuonna 1992 oli 19 hiippakuntaa, nyt 2011 niitä on 45. Vuonna 1992 oli 5500 seurakuntaa, nyt niitä on noin 12 000. Synodaalisten instituutioiden määrä kasvoi vuoden 1992 kahdesta nykyiseen kahteenkymmeneen kuuteen. Luostareita oli vuonna 1992 Ukrainassa 28 kappaletta, nyt niitä on 211, joissa on 4826 munkkia ja nunnaa – 1747 munkkia ja 3079 nunnaa eri luostareissa.

Muutoksia ja etenkin parannuksia on tapahtunut laajalti koko kirkossa, liturgisessa elämässä, uskonnon- ja muussakin uskonnollisessa opetuksessa, yhteistyössä valtiovallan kanssa, sairaiden ja vammaisten sielunhoidossa, ja monessa, monessa muusakin asiassa, joista osa selviää juhlavuoden kunniaksi laaditusta raportista, jonka Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta Vladimir esitteli juhlivalle kirkolle juhlaistunnossaan.

Kirkon ongelmana on vielä kuitenkin kirkon hajaannus. Maassa toimii kolme erillistä ortodoksista kirkkoa: Ukrainan ortodoksinen kirkko – Moskovan patriarkaatti (UOK-MP), Ukrainan ortodoksinen kirkko - Kiovan patriarkaatti (UOK-KP), Ukrainan autokefaalinen ortodoksinen kirkko (UAOK) sekä näiden lisäksi roomalaiskatoliseen kirkkoon kuuluva, mutta itäistä riitusta noudattava uniaattikirkko.

Ortodoksi.net
15.7.2011

Kts.-> UOK-MP: Report of the Primate of the Ukrainian Orthodox Church Metropolitan Volodymyr of Kyiv and All Ukraine at the Jubilee Council of the Ukrainian Orthodox Church