Perjantai, Maaliskuu 26, 2010 - 15:05Äänimäärät vaalissa 2010

 

Karjalan hiippakunta

Karjalan hiippakunnan vaalialueella 9.3.2010 toimitetussa vaalissa on annettu ääniä seuraavasti:
(vaalialueen papiston määrä on 67)

Papisto

VALITUT:

VARASIJAT:

Helsingin hiippakunta

Helsingin hiippakunnan Helsingin I vaalialueella 9.3.2010 toimitetussa vaalissa on annettu ääniä seuraavasti:
(vaalialueen papiston määrä on 45)

Papisto

VALITUT:

VARASIJAT:

Helsingin hiippakunnan Helsingin II vaalialueella 9.3.2010 toimitetussa vaalissa on annettu ääniä seuraavasti:
(vaalialueen papiston määrä on 30)

VALITUT:

VARASIJAT:

Toisen edustajan valitsemiseksi kirkollishallitus suoritti arvonnan yhtä monta ääntä saaneiden Huurinaisen, Leskisen ja Honkamäen välillä; etusijalle tuli Aki Leskinen.

Oulun hiippakunta

Oulun hiippakunnan vaalialueella 9.3.2010 toimitetussa vaalissa on annettu ääniä seuraavasti:
(vaalialueen papiston määrä on 19)

Papisto

VALITTU:

VARASIJAT:

Karjalan hiippakunta

Karjalan hiippakunnassa 9.3.2010 toimitetussa vaalissa on annettu ääniä seuraavasti:

Kanttorit

VALITTU:

  • kanttori Kirsi-Maria Hartikainen 7

VARASIJAT:

  • kanttori Sofia Laukkanen 1
  • kanttori Anita Lintu 1

Helsingin hiippakunta

Helsingin hiippakunnassa 9.3.2010 toimitetussa vaalissa on annettu ääniä seuraavasti:

Kanttorit

VALITTU:

VARASIJAT: -

Oulun hiippakunta

Oulun hiippakunnassa 9.3.2010 toimitetussa vaalissa on annettu ääniä seuraavasti:

Kanttorit

VALITTU:

  • kanttori Erkki Lumisalmi 1

VARASIJA:

  • kanttori Kai Tulehmo 1

Oulun hiippakunnan kanttorien edustajan valitsemiseksi kirkollishallitus suoritti arvonnan yhtä monta ääntä saaneiden Lumisalmen ja Tulehmon välillä; etusijalle tuli Erkki Lumisalmi.

Karjalan hiippakunta

Karjalan hiippakunnan I vaalialueella 13.3.2010 toimitetuissa kirkollisko¬kouksen maallikkojen edustajien vaaleissa on annettu ääniä seuraavasti:
(valitsijamiehiä yhteensä 12)

Maallikot

VALITUT:

VARASIJAT:

Karjalan hiippakunnan II vaalialueella 13.3.2010 toimitetuissa kirkollisko¬kouksen maallikkojen edustajien vaaleissa on annettu ääniä seuraavasti:
(valitsijamiehiä yhteensä 11)

VALITUT:

  • Heikki Piiroinen 6
  • Sirkka Vepsä 4
  • Jyri Roihuvuo 4

VARASIJAT:

  • Jyri Sarjasto 3
  • Pekka Metso 3
  • Wilhelmiina Virolainen 2
  • Pirjo Halonen 2
  • Markku Martiskainen 2

Helsingin hiippakunta

Helsingin hiippakunnan I vaalialueella 13.3.2010 toimitetuissa kirkollisko¬kouksen maallikkojen edustajien vaaleissa on annettu ääniä seuraavasti:
(valitsijamiehiä yhteensä 8)

Maallikot

VALITUT:

  • Anja Lindström 8
  • Riina Nguyen 8
  • Seppo Ketola 7
  • Ulla Kudjoi-Salminen 6
  • Ritva Bly 5
  • Eero Lahtinen 4

VARASIJAT:

  • Shimelles Tenaw 4
  • Mika Kontkanen 2
  • Okko Balagurin 2
  • Elsi Takala 1
  • G. Michael Alemach 1

Kuudennen edustajan valitsemiseksi kirkollishallitus suoritti arvonnan yhtä monta ääntä saaneiden Tenawin ja Lahtisen välillä; arvonnassa etusijalle tuli Eero Lahtinen

Helsingin hiippakunnan II vaalialueella 13.3.2010 toimitetuissa kirkollisko¬kouksen maallikkojen edustajien vaaleissa on annettu ääniä seuraavasti:
(valitsijamiehiä yhteensä 13)

VALITUT:

  • Risto Terho 13
  • Pentti Belinskij 7
  • Marja Rauhala 4
  • Ahti Mäkinen 4

VARASIJAT:

  • Reijo Leino 3
  • Raija Pyöli 2

Oulun hiippakunta

Oulun hiippakunnan vaalialueella 13.3.2010 toimitetuissa kirkollisko¬kouksen maallikkojen edustajien vaaleissa on annettu ääniä seuraavasti:
(valitsijamiehiä yhteensä 9)

Maallikot

VALITUT:

  • Veikko Halonen 6
  • Johanna Heikkilä 6

VARASIJAT:

  • Marja-Leena Maksimainen 2
  • Erik Sjöberg 2

Ei kommentteja | Luokka: Suomi

Perjantai, Maaliskuu 26, 2010 - 15:02Uusia kirkolliskokousedustajia runsaasti

Muutoksen tuulet puhalsivat uusien Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokousedustajien valinnassa. Uusia edustajia on kaikkiaan 19 vaaleilla valittavista 32 edustajasta. Neljä piispaa on kirkolliskokouksessa itseoikeutettuina ja heitä ei valita vaaleilla. Näin ollen uusien määrä on noin 53 %, mutta vaaleilla valituista laskettuna heitä on lähes 60 %.

Mielenkiintoista valinnoissa oli myös se, että valituissa papeissa on kolme (n. 8 %) uutta maahanmuuttajataustaista edustajaa. Yhdellä heistä on puolalainen, toisella kreikkalainen ja kolmannella venäläinen tausta.

Kolmantena mielenkiintoisena piirteenä vaaleissa oli lukuisat hajaäänet, jotka voisi varmaan tulkita protestiääniksikin sekä kanttorien osalta osin erittäin niukka äänestysinto, joka voisi olla tulkittavissa mahdollisesti myös välinpitämättömyydeksi.

Sisällysluettelo

[piilota]

Karjalan hiippakunta

Karjalan hiippakunnan papistosta vaihtui neljä viidestä, entisenä jatkaa vain Valamon luostarin igumeni, arkkimandriitta Sergei. Vanhoista edustajista ainakin Kuopion eläkkeelle siirtyvä kirkkoherra, isä Mikko Kärki ja Jyväskylän kirkkoherra, isä Timo Mäkirinta olivat kieltäytyneet jatkosta. Vanhoista edustajista ortodoksisen seminaarin pappi, isä Rauno Pietarinen jäi ensimmäiselle varasijalle.

Kanttorit valitsivat uudeksi edustajakseen Iisalmen kanttorin Kirsi-Maria Hartikaisen Kuopion kanttorin Anita Linnun tilalle.

Maallikotkin uudistuivat melkoisesti, vain kaksi edellisen kokouksen edustajaa uusi valtakirjansa. He ovat Heikki Piiroinen Taipaleen seurakunnasta ja Hannu Pyykkönen Mikkelin seurakunnasta, muut 4 ovat uusia. Ehdolla olleista valtakirjaansa ei uusinut ilomantsilainen Markku Martiskainen, kolme muuta entistä ei ollut edes ehdolla. Suurista seurakunnista Jyväskylä jäi ilman omaa maallikkoedustajaa.

Helsingin hiippakunta

Helsingin hiippakunnan papistosta vaihtui uusiksi kaksi viidestä. Uusina aloittavat Lappeenrannan kirkkoherra, isä Timo Tynkkynen ja Lahden kirkkoherra, isä Aki Leskinen, joka valittiin arvalla. Hänelle hävisivät arvonnassa isät Heikki Honkamäki Tampereelta ja Haminan kirkkoherra Leo Huurinainen.

Kanttorit valitsivat yksimielisesti entisen edustajansa Helsingin seurakunnasta Jarmo Lehdon, jopa niin, ettei ääniä annettu kenellekään muulle ja siksi kanttoreille ei voitu Helsingin hiippakunnasta valita varasijalle ketään.

Maallikoista suurin osa eli kuusi edustajaa kymmenestä säilytti paikkansa, yksi heistä – Eero Lahtinen - arvonnan jälkeen. Hänelle hävisi arvonnassa Shimelles Tenaw. Uusia maallikkoedustajia Helsingin hiippakunnasta valittiin siis vain neljä. Ehdolla olleista valtakirjaa eivät saaneet uuteen kirkolliskokoukseen Joonas Lyytinen ja Elsi Takala.

Oulun hiippakunta

Oulun hiippakunnan papistosta valittiin uutena edustaja Lapin kirkkoherra, isä Viatcheslav eli Slava Skopets ja kanttoritkin valitsivat uuden edustajan, joka on pohjoisen matkapapistopiirin matkakanttori Erkki Lumisalmi. Valtakirjaansa ei uusinut Oulun kanttori Laura Aho.

Maallikot uudistuivat Oulun hiippakunnan edustajina täysin ja molemmat kirkolliskokousedustajat ovat siis uusia. Valtakirjaansa ei uusinut Erik Sjöberg Vaasan seurakunnasta, toinen poisjääneistä ei ollut enää ehdokkaana. Uudet valitut ovat Oulun ja Kajaanin seurakunnista.

Ylin päättävä elin

Uusi kirkolliskokouskausi alkaa 1.6.2010 ja se kestää kolme vuotta eli toukokuun loppuun 2013. Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä toimielin, lukuun ottamatta joitain kanonisia asioita, joista päättää Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous. Kirkon ylimpänä päämiehenä toimii Suomessa KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo. Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu autonomisena arkkihiippakuntana Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen. Patriarkaattia johtaa HP Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartholomeos I.

Kirkolliskokousedustajien nimet selviävät tarkemmin Ortodoksi.netin sivulta:

-> Kirkolliskokous

josta selviävät myös edellisen kauden edustajat hiippakunnittain.

Katso myös

Ortodoksi.net

Ei kommentteja | Luokka: Suomi

Keskiviikko, Maaliskuu 24, 2010 - 14:42Pohjoisen Venäjän puukirkkoja (näyttely)

Kristuksen kirkastumisen kirkko (rak. 1781) Turtšasovo, Onegan piiri, Arkangelin alue Kuva: Richard Davies


Kristuksen kirkastumisen kirkko (rak. 1781)
Turtšasovo, Onegan piiri, Arkangelin alue
Kuva: Richard Davies

Ei, pelkäänpä, ettei sisällä ole mitään jäljellä. Kun kirkko suljettiin, kaikki ikonit vietiin pois.


Ei, pelkäänpä, ettei sisällä ole mitään jäljellä. Kun kirkko suljettiin, kaikki ikonit vietiin pois.” “Minne, muistatko? Mainittiinko joku museo tai muu?” “Niistä tehtiin kaukaloita hevosille”. Hän alkoi kuiskia salaperäisesti: “Toisinaan saattoi käydä niin, että hevosta ruokkiessaan kumartui kaukalon yli ja sai elämänsä säikähdyksen kun näki Kristuksen tai Neitsyen katseen vastassa. Niin tuimat kasvot ja suuret silmät - siinä sydän lakkasi lyömästä.”
-Vladimir Soloukin: Ikoneja etsimässä Venäjällä, 1990
Kuva: Richard Davis

Richard Daviesin näyttely on myös tarina pohjoisesta elämästä, kuvaus mukautuvista, äärimmäisissä olosuhteissa eläneistä ihmisistä ja heidän elämästään.Kuva: Richard Davies


Richard Daviesin näyttely on myös tarina pohjoisesta elämästä, kuvaus mukautuvista, äärimmäisissä olosuhteissa eläneistä ihmisistä ja heidän elämästään.
Kuva: Richard Davies

Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kirkko (rak. 1774)  Kontupohja, Kontupohjan piiri, Karjala Kuva: Richard Davies


Jumalansynnyttäjän kuolonuneen
nukkumisen kirkko (rak. 1774)

Kontupohja, Kontupohjan piiri, Karjala
Kuva: Richard Davies
Pohjoisen Venäjän puukirkkoja –näyttely Suomen rakennustaiteen museossa 10.3. - 30.5.2010 esittelee puukirkkoarkkitehtuuria Venäjältä. Englantilainen valokuvaaja Richard Davies on ikuistanut valokuvin pohjoisen Venäjän katoavaa rakennusperinnettä.

 

Vanhat postikortit innoittajana

Satakunta vuotta vanhat postikortit herättivät englantilaisen valokuvaajan Richard Daviesin kiinnostuksen ja saivat hänet vuonna 2002 matkustamaan Pohjois-Venäjälle selvittämään, mitä näistä vanhoista kuvien esittämistä puukirkoista olisi vielä jäljellä.

Kirkot oli valokuvannut niiden puuarkkitehtuuriin ihastunut, satukuvittajana parhaiten tunnettu taidemaalari ja graafikko, kirjankuvittaja ja lavastaja Ivan Bilibin (1876-1942) vuosina 1902 – 04, jolloin hän Venäjän menneisyydestä innoittuneena matkusteli Venäjän pohjoisissa osissa. Hän valokuvasi vanhoja, jo usein hylättyjä kirkkoja ja kirjoitti innostuneen, mutta samalla huolestuneen artikkelin Venäjän Pohjolan kansantaiteesta. Bilibinin kirkkopiirroksia julkaistiin kortteina Pyhän Jevgenian yhdistyksen toimesta. Vuonna 1911 yhdistys julkaisi myös korttisarjan hänen valokuvaamistaan puukirkoista. Nämä satakunta vuotta vanhat valokuvat innostivat englantilaisen valokuvaajan lähtemään matkaan.

Rappeutuvien kirkkojen henkisyys

Richard Davies seurasi Bilibinin jalanjälkiä useina vuosina ja sai nähdä, kuinka monia säilyneitä kirkkoja uhkasi tuhoutuminen, vielä jäljellä olevat kirkot ovat tuhoutumisen eri vaiheissa – sisältä paljaaksi riisuttuja, ryöstettyjä ja tärveltyjä – ja monet valitettavasti korjauskelvottomia. Onneksi kuitenkin paljon arvokastakin löytyi.

Kuvaaja sai huomata että kirkkojen omaperäinen puuarkkitehtuuri istui maisemaan yhtä luontevasti kuin ennenkin, yksinkertaisten hirsirakennusten ja ylenpalttisen koristeellisuuden yhdistelmä hätkäytti häntä. Rappeutumaan jätetyt kirkot huokuivat edelleen syvää henkisyyttä. Kirkkoarkkitehtuurin lisäksi kameran linssin läpi tallentui tarina pohjoisesta elämästä, kuvaus mukautuvista, äärimmäisissä olosuhteissa eläneistä ihmisistä ja heidän elämästään.

Pohjoisen Venäjän puukirkkoja -näyttelyssä esillä olevista kirkoista ja tsasounista vanhimmat on ajoitettu 1500-luvulle, uusimmat 1800-luvulle ja useimmat 1600- ja 1700-luvulle. Ne sijoittuvat Karjalan tasavaltaan sekä Arkangelin, Murmanskin, Vologdan ja Pietarin alueille. Näyttelyä täydentää suomalainen osuus, jossa on professori Lars Petterssonin valokuvia ja mittauspiirustuksia.

Kulttuuriperinnön dokumentointi ja säilyminen

Kuvillaan Davies haluaa tukea erityislaatuisen kulttuuriperinnön säilymistä. Myös suomalainen taidehistorioitsija Lars Petterson dokumentoi Aunuksen ja Äänisniemen puukirkkoja. Nämä kuvat täydentävät näyttelyssä Richard Daviesin tunnelmallisia valokuvia. Suosittelen jokaiselle lämpimästi tätä inspiroivaa ja vaikuttavaa näyttelyä, joka elävöittää ja herättää henkiin pohjoisen Venäjän kaunista sekä omaperäistä puukirkkoarkkitehtuuria.

Museon yhteystiedot

SUOMEN RAKENNUSTAITEEN MUSEO

  • Osoite: Kasarmikatu 24, Helsinki
  • Näyttely on avoinna 10.3.–30.5.2010, ti, to ja pe klo 10–16, ke klo 10–20, la ja su klo 11–16.
  • Liput: aikuiset 5 euroa, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät 2,50 euroa. Alle 18-vuotiaat ja sotaveteraanit ilmaiseksi.
  • Vapaa sisäänpääsy perjantaisin.

Luentosarja

Näyttelyn on tuottanut Richard Davies ja Suomen rakennustaiteen museo. Näyttely on aiemmin ollut esillä Moskovassa ja Lontoossa. Pohjoisen Venäjän puukirkkoja –näyttelyyn liittyy luentosarja, jossa asiantuntijat kertovat Venäjän puukirkkoarkkitehtuurista. Luennot pidetään Suomen rakennustaiteen museossa keskiviikkoisin 17.3, 24.3 ja 7.4. kello 18. Sisäänpääsy museon pääsylipulla.

Lasten työpajoja

Näyttelyn yhteydessä järjestetään lasten työpajoja, joissa inspiroidutaan näyttelyn valokuvista ja Ivan Bilibinin (1876–1942) satukuvituksista. Bilibin paneutui kuvituksissaan Venäjän menneisyyteen, ja häntä innoittivat muinaiset sankarihahmot ja vanhat rakennukset; linnoitetut kaupungit ja kirkot. Yhä edelleen hänen satumaailmansa muokkaa mielikuvaa Venäjän muinaisuudesta. Lisätietoja 09–85675100.

Katso myös

Ei kommentteja | Luokka: Suomi

Keskiviikko, Maaliskuu 24, 2010 - 14:42Isä Timo, Kuopion uusi kirkkoherra

Isä Timo Honkaselkä(Kuva: Mikko Kärki)


Isä Timo Honkaselkä
(Kuva: Mikko Kärki)

Alkuviikolla 21. - 24.3.2010 suoritetussa vaalissa valittiin Kuopion uudeksi kirkkoherraksi isä Timo Honkaselkä. Isä Timo Honkaselän äänimäärä (280) oli selvästi suurin ja suurempi kuin molempien muiden ehdokkaiden äänimäärä yhteensä. Siltä osin valinta oli täysin selvä. Isä Timo Hirvonen sai 121 ääntä ja lisäehdokkaana vaaliin mukaan tullut isä Olavi Matsi 108 ääntä.

Pastori Timo Honkaselkä (s.1972) on valmistunut teologian maisteriksi vuonna 1992. Hän on toiminut vuosina 1999-2005 Lapin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherrana ja vuosina 1998-1999 kiertävänä uskonnon opettajana Pohjanmaan alueella. Vuodesta 2005 Honkaselkä on hoitanut Kuopion seurakunnan kolmannen papin tointa. Honkaselkä on vihitty papiksi v. 1998. Pastori Timo Honkaselkä aloittaa kirkkoherran tehtävät 1.8.2010 jolloin rovasti Mikko Kärki jää eläkkeelle.

Äänioikeutta vaalissa käytti 470 seurakuntalaista. Kirkkoherran vaalin äänestysprosentti oli 14.1 %

Ortodoksi.net toivottaa monia armorikkaita vuosia uudelle kirkkoherralle!

24.3.2010, klo 18, Ortodoksi.net/HAP

Ei kommentteja | Luokka: Suomi