(Ortodoksi.net) - TM Irina Karvonen on esitellyt Joensuun yliopistossa tulevaan väitöskirjaansa perustavan lisensiaattitutkimuksensa ”Pyhän Aleksanteri Syväriläisen oppilaat historiallis-kriittisen tutkimuksen valossa”.

Tutkimuksessa on selvitetty kysymystä, millä perusteella 1900-luvun alussa esitetty ns. Aleksanteri Syväriläisen koulukunta muotoutui ja mistä 1500-luvulta alkanut traditio sai vaikutteita ja miten tuo traditio kasvoi 1900-luvulle tultaessa.

Tätä koskeva lisensiaattiväitös ”Pyhän Aleksanteri Syväriläisen oppilaat historiallis-kriittisen tutkimuksen valossa” esitettiin tämän vuoden alussa ja se muodostaa tulevan Irina Karvosen väitöskirjatutkimuksen perustavan pohjatyön. Ohjaajana on ollut Teologisen tiedekunnan kirkkohistorian professori Matti Kotiranta. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimi professori Jukka Korpela Joensuun yliopiston historian laitokselta.

Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen ”koulukunnan” muotoutumisesta luotu kuva haluttiin nähdä osana, ei niinkään karjalaista, vaan venäläistä hagiografista perinnettä. Varsinkin 1800-luvulla vallinnut valtionationalismi oli otollista aikaa myös pyhimyskulttien jälleen- ja uudelleenrakentamiselle. Tällöin sai alkunsa tendenssi korostaa niiden pyhittäjien arvoa, jotka olivat perustaneet oman luostarinsa.

Lisensiaatin tutkimuksessa on osoitettu, että keskeinen rooli kulttien jälleenrakentamisprosessissa ei ollut vain Aunuksen hiippakunnalla, kuten aiemmin on luultu, vaan ennen kaikkea Valamon luostarilla.

Ortodoksi.net

(Rooma – Reuters) Roomalaiskatolisen kirkon ylin johtaja, paavi Benedictus XVI peräänkuulutti kristillistä yhtenäisyyttä aloittaessaan apostoli Paavalin juhlavuoden seremoniat Vatikaanissa.

Paavi johti jumalanpalveluksen pyhän Paavalin roomalaisessa basilikassa, jossa roomalaiskatolisten mielestä säilytetään marmorisessa sarkofagissa (hautamuistomerkissä) ensimmäisellä vuosisadalla eläneen ja kuolleen apostoli Paavalin maallisia jäänteitä.

“Vaikka meitä on monia – me olemme ainoastaan yksi Kristuksen Ruumis,” paavi sanoi viitaten siteisiin, jotka yhdistävät kristittyjä. Paavi esiintyi yhdessä maailman laajuisen ortodoksisen yhteisön hengellisen johtajan, Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartolomeos I:n kanssa. Ortodoksit ja roomalaiskatoliset eivät kuitenkaan ole yhtä ja samaa kirkkokuntaa, sillä roomalaiskatolinen kirkko erosi ortodoksisesta kirkosta vuonna 1054.

Pyhä apostoli Paavali syntyi Tarsoksessa nykyisessä Turkissa, missä maassa ekumeeninen patriarkka pitää tukikohtaansa Konstantinopolissa eli nykyisessä Istanbulissa. Apostoli Paavali vainosi alkukirkon kristittyjä siihen saakka, kun hän Damaskoksen tiellä koki näyn ja kääntymyksen noin vuosi Kristuksen kuoleman jälkeen ja hänestä tuli ”pakanoiden apostoli”.

Roomalaiskatolisen perinteen mukaan apostoli Paavali surmattiin uskonsa tähden ensimmäisellä vuosisadalla ja hänet olisi haudattu Rooman Via Ostienseen.

Patriarkka Bartolomeos on tavannut paavi Benedictuksen useita kertoja tavoitteenaan parantaa roomalaiskatolisten ja ortodoksien välisiä suhteita.

“Pyhä apostoli Paavali muistuttaa meitä kristittyjen täydestä yhteydestä, jossa on sama Jumala, sama usko ja sama kaste,” paavi Benedictus sanoi tavatessaan patriarkka Bartolomeoksen aikaisemmin lauantaina.

Ortodoksi.net

Katso patriarkka Bartolomeoksen puhe paaville (englanniksi) Ortodoksi.netin sivuilta
-> Puhe 28.6.2008

(Moskova – Interfax) Moskovassa kokoontunut Venäjän kirkon piispain kokous ei pidä hyväksyttävänä tunkeutumista yksityiseen elämään kerättäessä ihmisten henkilötietoja.

”Juuri uskovaisten kohdalla ihmisten vapaus tarkoittaa, että henkilön pitää tietää, kun hän on tunnistamisen kohteena, mitä henkilökohtaisia tietoja valtio kerää, rekisteröi ja käyttää,” kokouksen päätöksessä sanotaan.

Kokouksen osanottajat katsovat, ”ettei voida hyväksyä tällaisia ihmisten sijainnin ja toimien sähköisen rekisteröinnin keinoja ja metodeja, jotka olisivat tunkeutumista heidän yksityiseen elämäänsä ja tekisivät mahdolliseksi täydellisen valvonnan ja henkilön hallinnan.”

Ortodoksisessa ihmisoikeuksien lausumassa, jonka piispain kokous hyväksyi kokouksensa viime päivinä, todetaan, että yksityisen elämän, maailman katsomuksen ja henkilökohtaisen tahdon ei pitäisi olla ”totaalisen kontrollin, täydellisen valvonnan kohteena”.

”Yhteiskunnassa on vaara, että asiantuntijat, poliittiset voimat, taloudelliset ja tiedotukselliset valtaryhmät manipuloivat ihmisten valintoja ja mielipidettä. Tiedon kerääminen, keskittäminen ja käyttäminen henkilökohtaisen elämän kaikilla alueilla on jätettävä tekemättä, jos siihen ei saada henkilön suostumusta. Niissä tapauksissa, kun se on välttämätöntä isänmaan puolustamiseksi, moraalin säilyttämiseksi, terveyden edistämiseksi, kansalaisten laillisten etujen ja oikeuksien suojelemiseksi sekä myös rikosten ehkäisemiseksi ja oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi, henkilötietoja voidaan kerätä ilman kyseisen henkilön suostumusta,” kokouksen ihmisoikeuksien lausumassa sanotaan.

Ortodoksi.net

Katso muitakin piispain kokousta käsitteleviä Ortodoksi.netin uutisia:
-> Moskovan patriarkaatti kirjoittaa päivitetyn ortodoksisen katehesiksen
-> Venäjän kirkon piispain kokous vastustaa kommunismin ajan asioiden penkomista
-> Venäjän kirkon piispain kokous laittaisi piispa Diomidin viralta
-> Venäjän piispainkokous vastustaa kirkon sisäisistä ongelmista keskustelua internetissä
-> Venäjän piispainkokous kanonisoi neljä pyhää
-> Venäjän ortodoksisen kirkon piispojen kokous alkaa Moskovassa

(Moskova –Interfax) Venäjän kirkon piispain kokous katsoo tärkeäksi käynnistää työ Venäjän kirkon modernin katehesiksen [kristillisen opin perusteista pääpiirteissään kertovan kirjan, kreik. katekhesis, suom. (luterilaisilla) katekismus] uudistamiseksi.

Lisäksi kokouksen päätöksessä pidetään tärkeänä järjestää järjestelmällisesti papiston seminaareja hiippakunnissa teologisen tietämyksen parantamiseksi ja papiston kokemusten jakamiseksi.

Hierarkit, siis piispat, myös tukevat ajatusta perustaa hiippakunnallisia kursseja, joilla kehitetään papiston, munkkien ja nunnien teologista tietämystä ja piispat arvelevat, että kirkon on myös tärkeää johtaa systemaattista työtä niiden pyhiinvaeltajien parissa, jotka vierailevat luostareissa ja kirkoissa kunnioittaakseen pyhättöjä omien teologisten oppiensa kohteina.

Venäläistä kristillisyyttä pidetään joskus lännessä hieman taikauskoisuuteen taipuvaisena ja uskon ulkoisilla piirteillä ja ilmenemismuodoilla ei lännessä aina nähdä selviä teologisia, ortodoksisesta perinteestä oikeutuksensa saavia perusteita. Siksi pappien ja kansan teologista tietoa ja oikeita kirkollisia taitoja on selvästi lisättävä.

Ortodoksi.net

(Moskova – Interfax) Venäjän kirkon piispain kokous on irtisanoutunut historian politisoimisesta, erityisesti 1930-luvulla Ukrainassa tapahtuneiden nälkäkuolemien eli Holodomorin politisoitumista. (kts. wikipedia: Holodomor)

”Pyrkimyksessä tunnustaa historiallisen totuuden tärkeys mukaan lukien ateistisen hallituskauden uhrit, kokous ei pitää hyvänä politisoida historiaa ja nostattaa vihollisuuksia ihmisten kesken,” piispain kokouksen lausunnossa sanotaan.

Piispain kokouksen osallistujat totesivat Venäjän kirkon ”rukoilevan niiden ihmisten muiston puolesta, jotka kuolivat nälkään1920 – 1930-luvuilla ja “dekulakisaation” (neuvostokampanjan hyvin toimeen tulevien talonpoikien, kulakkien tukahduttamiseksi), kollektivisoinnin ja maasta karkottamisien viattomina uhreina.”

”Samalla kokous ei hyväksy eräiden poliitikkojen yrityksiä spekuloida useiden kansojen kärsimyksillä,” asiakirjassa sanotaan.

Piispainkokous totesi piilevän vaaran, joka vaanii ”poliittisessa radikalismissa ja erityisesti silloin, kun se jakaa kansoja ja aiheuttaa heidän oikeuksiensa rajoittamista kielellisissä, kulttuurillisissa ja kansallisen eheyden asioissa”.

Joillakin tahoilla tällaisella piispain kokouksen päätöksellä nähdään myös halua peitellä osallistujien omia tekemisiään kommunismin ajalta ja tarvetta estää historiallisten asioiden perusteellinen selvittäminen. Samalla estetään mahdollisesti niiden henkilöiden tekemisien selvittely, jotka yhä toimivat kirkon tehtävissä ja aikanaan aktiivisesti - joko vapaaehtoisesti tai pakotettuina - osallistuvat seurakuntalaisten urkintaan ja muuhun kirkon vastaiseen työhön. Ajoittain tällaisia syytöksiä on esiintynyt julkisuudessakin ja ne ovat koskenee varsin korkeitakin Venäjän kirkon piispoja.

Ristiriitaiselta piispain kokouksen päätös tuntuu myös siltä kannalta katsoen, että se “kieltää kaikilta historian politisoimisen kirkon piirissä, mutta päätöksenä on jo itsessään nykyhetkistä kirkon politisointia”. Venäjälläkin kirkon ja valtion yhteistyötä on arvosteltu, mutta arvostelijat on melko ankaralla kädellä hiljennetty. (kts. edellinen Ortodoksi.netin uutinen)

Ortodoksi.net