(Forum18.org) Georgiasta itsenäiseksi julistautunut Abhasia, jonka itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu, on karkottanut itäisessä Abhasiassa muutaman viikon georgialaisen väestön keskuudessa toimineen georgialaisortodoksisen papin isä Pimen Kardavan. On epäselvää, onko karkotuksen takana Abhasian valtio, salainen poliisi vai kanoniselta asemaltaan kyseenalainen abhasialaisortodoksinen hiippakunta.

Georgiasta eroon pyrkivän Abhasian kapinalliset ja Georgian valtio kävivät sodan Abhasian hallinnasta 1990-luvun alussa. Sodan seurauksena lähes koko Abhasian georgialainen väestö joutui pakenemaan Abhasiasta, mutta Abhasian itäosassa Galin alueella lähellä Georgian rajaa elää edelleen noin 30 000 georgialaista.

Abhasialaisortodoksit pitävät Georgian ortodoksista kirkkoa liian politisoituneena ja georgialaistamisen välineenä. Niinpä sodan jälkeen jälkeen abhasialaisortodoksiset papit halusivat erottaa Suhumin ja Abhasian hiippakunnan Georgian kirkosta ja liittää sen Venäjän kirkkoon. Hiippakunnan georgialainen piispa Daniel (Datuashvili) poistui Abhasiasta, ja sen jälkeen hiippakunta on ollut ilman piispaa. Liittyminen Venäjän kirkkoon ei ole myöskään onnistunut, mutta Venäjän kirkko on sallinut joidenkin Abhasian vieressä Venäjän puolella olevan Maikopin ja Adygejan hiippakunnan pappien siirtyä toimimaan Abhasian alueella.

Abhasian georgialaisortodoksit sen sijaan haluavat kuulua edelleen Georgian kirkon alaisuuteen, ja isä Pimen Kardava saapui Georgiasta joitain viikkoja sitten entiselle kotialueelleen Abhasian Galiin huolehtimaan alueen georgialaisortodoksisesta väestöstä. Aikaisemmin alueen väestöllä on ollut tapana käydä kirkossa Georgian puolella vaikean matkan takana. Abhasialaisortodoksisen hiippakunnan mukaan hiippakunnassa on tarpeeksi pappeja, eikä Georgian kirkolla ole oikeutta ulottaa toimintaansa Abhasian alueelle. Isä Pimen Kardavan karkotus tietää alueen georgialaisortodokseille hankalaa kirkkomatkaa pääsiäisen palveluksiin, mikäli se ylipäätään on heille mahdollista rahallisten ja muiden vaikeuksien vuoksi.

Ortodoksi.net / MN

Lue YLEn aiheeseen liittyvä -> uutinen 27.4.

(Interfax – Moskova) Ainoastaan noin 7 % venäläisistä ei aio juhlia pääsiäistä tänä vuonna.

Nämä tiedot ovat peräisin Levadan tutkimuskeskuksen toimittamista mielipidemittaustiedoista tämän vuoden huhtikuun 11. – 14. päiviltä, kerättyinä ja analysoituina noin 1600 venäläiseltä vastaajalta.

Nuoret, iältään noin 18 – 25 vuotiaat, jotka elävät Venäjän luoteisosassa ja pienissä kaupungeissa, ovat usein niitä, jotka useimmin suunnittelevat osallistuvansa pääsiäisyön jumalanpalvelukseen.

Pääsiäismunien maalaaminen on suosituinta niiden venäläisten parissa, jotka aikovat juhlia pääsiäistä. Sosiologien tutkimuksien mukaan jopa 73 % vastaajista sanoo tekevänsä näin muutamana seuraavana päivänä pääsiäisen aikaan.
Hieman vähemmän suosittuja pääsiäisajan touhuja ovat ostoksien tekeminen (43 %) ja pääsiäiskakkujen leipominen (32 %), ystävien kutsuminen vierailulle (29 %) tai meneminen itse katsomaan ystäviä (26 %). Myös haudoilla vieraileminen (28 %), pääsiäisruokien siunaaminen (24 %), pashan valmistaminen (13 %), juhlaliturgiaan osallistuminen (10 %) ja lahjojen antaminen sukulaisille (8 %) kuuluvat venäläisten pääsiäisajan askareisiin.

Naiset aikovat juhlia kirkollista pääsiäistä enemmän kuin miehet, sen sijaan miehet haluavat mennä enemmän kuin naiset erilaisiin maallisiin pääsiäskekkereihin, Levada-keskuksen tilastot kertovat.

Pääsiäistä vietetään Venäjällä ns. vanhan eli juliaanisen kalenterin mukaisesti tulevassa viikonvaihteessa 26. - 27.4.2008.

Ortodoksi.net

Ortodoksisen kirkon tunnetuinta säännöllisesti toistuvaa ihmettä odotetaan taas tapahtuvaksi juliaanisen kalenterin mukaisena pääsiäisen alusviikon, suuren viikon lauantaina 26.4. Jerusalemissa Pyhän Haudan kirkossa.

Kyseinen kirkko on jaettu useiden eri kirkkokuntien kesken, mutta varsinaisen seremonian aloittaa Jerusalemin ortodoksinen patriarkka noutamalla Pyhän tulen Kristuksen haudasta. Sen jälkeen se jaetaan niin armenialaisille orientaaliortodokseille kuin myös koptiortodokseille. Tänä vuonna armenialaisten ja kreikkalaisten kiistat ja etupiirijaot ovat kiihdyttäneet pappien tunteita jopa tappelun asteelle. Pappeja on jopa viety tappelun vuoksi Israelin poliisin toimesta rauhoittumaan poliisilaitokselle.

Pyhä tuli on syttynyt tuossa samassa paikassa vuosisatojen ajan ja aina vain ortodoksisen piispan avustuksella. Ilmeisesti tämän vuoksi ihme ei ole kovin kuuluisa läntisen kirkon piirissä, roomalaiskatolisilla ja protestanteilla. Sen sijaan ortodokseja kerääntyy paikalle vuosittain runsaasti katsomaan Pyhän tulen syttymistä ja tulta viedään seremonian jälkeen lentokoneilla useisiin eri maihin, mm. Venäjälle.

Pyhästä tulesta on erillinen artikkeli Ortodoksi.netissä. Tutustu siihen:

-> Jerusalemin Pyhän tule ihme

Ortodoksi.net

Interfax - Ortodoksinen ja katolinen kirkko voisivat muodostaa strategisen liiton suojellakseen kristillisiä arvoja, Venäjän ortodoksisen kirkon edustaja piispa Ilarion kertoi.

“Meidän täytyy ymmärtää, että ortodoksinen ja katolinen kirkko eivät enää ole kilpailijoita. Me olemme liittolaisia. Kilpailuasetelma täytyy hävittää kertakaikkisesti. Jos me ymmärrämme sen, proselytismi loppuu”, piispa Ilarion sanoi.

Romanttinen ekumenia, joka personoituu Kirkkojen Maailman Neuvostoon ja Euroopan kirkkojen neuvostoon, ei ole elinkelpoinen, Ilarion kertoi. Tällaisessa tilanteessa olisi parempi muodostaa kahdenkeskisiä sopimuksia, esimerkiksi ortodoksien ja katolisten kesken.

“En tarkoita unionia, hallinnon yhdistämistä tai kompromisseja teologisessa opetuksessa, vaan strategista kumppanuutta”, piispa Ilarion lisäsi. Piispa Ilarionin mukaan yhteinen ortodoksis-katolinen rintama on tarpeellinen vastaamaan sekularismin haasteisiin, turvaamaan perinteistä kristillisyyttä ja käymään dialogia maailman muiden uskontojen kanssa.

Ilarion uskoo, että monet protestantit, toisin kuin ortodoksit ja katoliset, ovat luoneet kristillisyydestä kevyemmän version ilman apostolista suksessiota,  sakramenttejä, tiukkaa dogmaattista opetusta ja mikä tärkeää, he eivät vaadi pysymistä kristillisissä moraalissa arvoissa.  Sellaiset yhteisöt eivät Ilarionin mielestä pidä vuosisatoja vanhoja syntejä synteinä ja jopa edistävät niitä. Kun kristillinen yhteisö alkaa muokkaamaan uudelleen teologista tai moraalista opetustaan tehdäkseen kristillisyydestä modernia tai poliittisesti korrektia, se on suora tie hengelliseen kuolemaan, piispa Ilarion huomauttaa.

Ortodoksi.net 

Yhä useampi venäläinen identifioituu ortodoksiksi, mutta useimmat ovat ns. ”pääsiäisuskovia”. Vain 8 % on todellisuudessa säännöllisiä kirkossakävijöitä.

(AsiaNews - Moskova) – Viime sunnuntaina ortodoksit ympäri maailmaa viettivät palmusunnuntaita. Moskovassa Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksei II puhui yli 5000 uskovaiselle Moskovan Kristus Vapahtaja-katedraalissa sanoen, että olemme astumassa sisään erityiseen ajanjaksoon, joka valmistaa meitä Kristuksen voittoon kuolemasta puolestamme.

Tänä vuonna pääsiäistä juhlitaan juliaanisen kalenterin mukaan 27. huhtikuuta ja juhla on ortodoksien kaikista tärkein uskonnollinen juhla.

Maaliskuussa Levadan sosiologisen tutkimuskeskuksen julkistamissa tilastoissa osoitetaan, että enemmistö kansasta osallistuu juhlintaan.

Seitsemänkymmenen valtiollisen ateismin vuoden jälkeen pääsiäinen on yhtä suosittu koko maassa kuin uudenvuoden aatto ja maaliskuun 8. päivä, jota juhlitaan Venäjällä yhtä paljon sekä kevään airueena kuin kansainvälisenä naisten päivänä.

Lähes kolme neljännestä venäläisistä katsoo olevansa ortodokseja. Viimeisten kolmen vuoden aikana määrä on noussut 59 %:sta 71 %:iin. Samaan aikaan kuitenkin vain 8 % osallistuu aktiivisesti uskonnollisiin toimituksiin.

Noin 39 % kansasta ei käy kirkossa ollenkaan ja vain 10 % osallistuu eukaristiaan, Herran Pyhään Ehtoolliseen kerran vuodessa. Mutta perinteisesti vähintään 80 % venäläisistä juhlii pääsiäistä.

Tämä tieto kuvaa laajalle levinnyttä ”pääsiäisuskovaisten” ilmiötä: ihmiset menevät kirkkoon ainoastaan suurina juhlapäivinä. Venäjällä pääsiäinen on kulttuuriprojektien aikaa ja vapaaehtoisuuden hankkeita ja hyväntekeväisyyden tekoja.

Yksi parhaiten tunnetuista tapahtumapaikoista on Moskovan pääsiäisjuhla, joka alkoi vuonna 2002 Mariinskin teatterin taiteellisen johtajan Valeri Gergievin ja Moskovan pormestarin Juri Lužkovin aloitteesta.

Partiarkka Aleksein tukemana juhla on ottanut oman paikkansa tänäkin vuonna yhtä hyvällä menestyksellä, nyt 27. päivästä huhtikuuta aina 9. päivään toukokuuta saakka se tarjoaa laajan musikaalisen ja taiteellisen ohjelman.

Ortodoksi.net