(Infotag) - Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksei II on ylentänyt Tiraspolin ja Dubossaryn piispa Justinianin arkkipiispan arvoon.

Arkkipiispa Justinian
(valokuva © Venäjän ortodoksinen kirkko)

Moskovan patriarkaatin internetsivujen mukaan Venäjän ortodoksinen kirkko on päättänyt palkita Justinianin merkittävistä ponnistuksista ortodoksisuuden lujittamiseksi Transnistriassa, Moldovasta erkaantuneella separatistisella ja itsenäiseksi julistautuneella alueella, jonka itsenäisyyttä ei tosin ole yksikään valtio virallisesti tunnustanut. Kuluneiden kymmenen piispana olovuoden aikana ortodoksisten seurakuntien lukumäärä Transnistriassa on kolminkertaistunut. Luostareita ja teologisia kouluja on avattu, tosin ei ihan ongelmitta. (kts. aihetta käsittelevä artikkeli Moldovasta)

Alueen kartta

Moldovan tasavallassa ei ole tällä hetkellä ainuttakaan piispaa, jolla olisi arkkipiispan arvo. Justinianista tuli siellä siis toiseksi korkein henkilö kirkon hierarkiassa ja hänet ohittaa kirkollisessa arvossa vain Chisinaun ja koko Moldovan metropoliitta Vladimir. Näin siis Venäjän kirkon alaisessa ortodoksisessa kirkossa, Romanian alaisessa Bessarabian autonomisessa ortodoksisessa kirkossa on myös oma metropoliittansa ja tuossa tehtävässä toimii piispa Petru. Kuitenkin kyseessä on siis kaksi eri jurisdiktioihin kuuluvaa ortodoksista kirkkoa.

Metropoliitta Vladimir
(valokuva © Venäjän ortodoksinen kirkko)

Kuten edellä linkistä aukeavassa artikkelissa kerrotaan, Justinian ei ole ollut suinkaan ristiriidaton henkilö ko. alueella. Mutta Venäjän kirkon huomattavalla tuella hän on suorittanut tehtävänsä niin, että se palkitsee hänet siis nyt arkkipiispan arvolla. Tilanteeseen lienee vaikuttanut myös voimakkaasti Moldovan kirkon kokonaistilanne ja Venäjän harjoittama kirkkopolitiikka.

Epävirallisten tietojen mukaan Moskova on tyytymätön metropoliitta Vladimirin työhön ja aktiivisuuteen ja epäilee häntä toiveista saada Moldovan kirkolle autokefalia, täydellinen itsenäisyys. Siksi teoreettisesti hänen korvaamisensa venäläismielisellä Justinianilla vahvistaisi Venäjän kirkon asemaa Moldovassa ja tämä voisi tulla myös kilveksi Romanian ortodoksisen kirkon tukeman Bessarabian metropoliittakunnan vaikutusvaltaa ja laajenemisyrityksiä vastaan.

Tällainen käytäntöhän on ollut tavanomaista Venäjän ortodoksiselle kirkolle etenkin silloin, kun on ollut oletettavissa jonkun alueen irtaantuminen siitä ja joko liittymällä toiseen patriarkaattiin tai kokonaan itsenäistymällä. Viimeksi samanlainen manööveri nähtiin Euroopassa Sourozhin metropoliitta Anthony Bloomin perustamassa hiippakunnassa Iso-Britanniassa, jossa piispa Basil vaihdettiin vuonna 2006 laittamalla hänet pikaisesti eläkkeelle ja hänen tilalleen tuli uusi moskovamielinen piispa, kun Basil haaveili liittymisestä Konstantinopolin patriarkaattiin.

Uusi arkkipiispa Jusitinia (siviilinimeltään Vladimir Octsinnikov) syntyi 1961 Vladimirskajan oblastissa keski-Venäjällä. Hän opiskeli alkuaan historiaa Ivanovon valtion yliopistossa Venäjällä ja on sen jälkeen kohonnut munkkeudesta arkkipiispaksi kirkollisessa hierarkiassa, alkuaan siis Venäjällä, nyt vuodesta 1998 alkaen Transnistrian separatistisella alueella Moldovassa.

Tuon vuonna 2001 huhtikuussa tapahtunut ja edellä olevan linkin artikkelissa mainittu nimitys seminaarin johtajaksi jouduttiin sitten voimakkaan vastustuksen vuoksi peruuttamaan kolmen kuukauden kuluttua. Lokakuussa 2001 Jusinian sai Moldovan tasavallan kansalaisuuden.

Ortodoksi.net

Katso muita Ortodoksi.netin uutisia Transnistriasta.

(Infotag) - Romanian patriarkaatti on luopunut aikeestaan avata kolme eparkkiaa, omaan patrirkaattiinsa kuuluvaa hiippakuntaa Moldovassa sanoen, että tällainen suunnitelma ei ole tällä hetkellä Romanian patriarkaatin tärkeyslistalla ensimmäisenä.

Romanian patriarkaatti kirjoitti virallisilla kotisivuillaan, että se jatkaa rauhanomaisen rinnakkaiselon ja Romanian sekä Venäjän ortodoksisen kirkon välisen veljellisen yhteistyön puolustamista Moldovan alueella.

Aikaisemmin lokakuussa 2007 raportoitiin, että Romanian ortodoksinen kirkko on päättänyt avata kolme eparkkiaa (hiippakuntaa) Moldovan tasavallan alueelle – Baltin eparkian, Etelä-Bessarabian eparkian ja Dubasarin ja koko Transnistrian eparkian. Moldovan kirkko ja Venäjän ortodoksinen kirkko olivat kategorisesti tällaista Venäjän kirkon kanoniselle alueelle tapahtuvaa sekaantumista vastaan, koska tämä vääjäämättömästi olisi johtanut kaaokseen ortodoksisessa kirkkoperheessä.

Ortodoksi.net

(Interfax.ru) Odessan metropoliitta Agafangel vastustaa Ukrainan autonomisessa Moskovan patriarkaattiin kuuluvassa ortodoksisessa kirkossa esiintyviä autokefaliapyrkimyksiä. Metropoliitta Agafangel syyttää näistä ilmenneistä pyrkimyksistä Ukrainan kansallismielistä johtoa, jotka eivät siedä Moskovan patriarkan mainitsemista palveluksissa. Metropoliitta Agafangelin mukaan eräät vaikutusvaltaiset valtiolliset henkilöt pyrkivät tekemään kirkosta poliittisen “taskukirkon” omia tarkoitusperiään varten. Kansallismieliset poliitikot haluaisivat erottaa Ukrainan autonomisen kirkon Moskovan yhteydestä ja liittää sen skismaattiseen metropoliitta Filaretin johtamaan “Kiovan patriarkaattiin”, joka syntyi vuonna 1992 metropoliitta Filaretin vaadittua Moskovaa myöntämään Ukrainan ortodoksiselle kirkolle autokefalian ja Moskovan kieltäydyttyä. Ukrainan autonomisen ortodoksisen kirkon synodi erotti Filaretin, joka muodosti oman skismaattisen patriarkaattinsa Ukrainaan.

Moskovan patriarkka Aleksi II on ilmaissut halunsa tukea kaikkia ortodoksisen kirkon yhtenäisyyttä tukevia tahoja. Viime viikolla patriarkka Aleksi II kävi keskusteluja Ukrainan presidentin Viktor Jushtshenkon kanssa koskien Ukrainan ortodoksien ongelmia. Patriarkka Aleksi II toivoo kuluvan vuoden, jolloin vietetään Venäjän kastamisen 1020-vuotisjuhlaa, tuovan mukanaan yhtenäisyyden kaikkien “Dneprin kastemaljaan” juurensa juontavien kansojen välille.

Ortodoksi.net/MN

(YLE uutiset) - YLE-uutisten mukaan Kuopio ja Karttula aloittavat kuntaliitosneuvottelut:

-> Kts. YLE uutinen 25.2.2008 / Kuopio ja Karttula aloittavat kuntaliitosneuvottelut

Karttula on oleellinen osa Rautalammen ortodoksista seurakuntaa ja sen siirtyminen kuntaliitoksessa aiheuttaisi Rautalammen seurakunnan jäsenmäärään ja taloudelliseen pohjaan melkoisen loven. Siksi kuntaliitoksen mahdollinen toteutuminen tulee varmasti aiheuttamaan muutoksia Rautalammen tilanteeseen.

Onko muutoksen tuloksena Rautalammen siirtyminen Kuopion ortodoksisen seurakunnan osaksi esimerkiksi ns. kappeliseurakuntana vai kestääkö Rautalammen jäsenmäärä ja talous itsenäisenä olemisen, nähtäneen lähiaikoina, kun kunnat saavat aikaan omat päätöksensä. Karttulan aloitusäänestys siitä, aloitetaanko liitosneuvottelut Kuopion kanssa (äänestystulos 15-6 aloittamisen puolesta) ennustaa kuntaliitosta, jota tällä hetkellä kaavaillaan vuodelle 2010.

Rautalammen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran, isä-rovasti Timo Mäkirinnan siirtyminen Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan kirkkoherraksi edesauttoi tässä mielessä Rautalammen seurakunnan tilannetta. Nyt kirkkoherran tointa ei ole täytetty vakinaisesti, vaan määräaikaisesti. Ilmeisesti tälläkin ratkaisulla odotetaan kuntien ratkaisua. Rautalammen vt. kirkkoherrana toimii tällä hetkellä isä Jyrki Ojapelto. Rautalammen seurakunnan jäsenmäärä vuonna 2006 oli 1028. Karttulan osuus jäsenmäärästä on jossain 150 - 200 välillä (noin 15 %), mutta alueelta tulevan kirkollisveron prosentuaalinen osuus koko kertymästä on huomattavasti suurempi (noin 20 %) johtuen Kuopion läheisyydestä työpaikkakuntana. 

Vastaavassa tilanteessa oli jokin vuosi sitten Ilomantsin ortodoksinen seurakunta, kun suuri osa siitä - entinen Tuupovaaran kunta - siirtyi kuntaliitoksen kautta osaksi Joensuun kaupunkia ja Ilomantsin seurakunta pieneni alueellisesti ja jäsenmäärältään huomattavasti. Tämä ei kuitenkaan silloin aiheuttanut Ilomantsin seurakunnan lakkaamista. Ilomantsin jäsenmäärä vuoden 2006 alussa oli 1178.

Ortodoksi.net

(Catholic News Agency – Strasbourg) Kosovon korkea, katolinen virkamies, arkkipiispa Dodë Gjergji kertoi katolisen kirkon tukevan uuden valtion syntymistä ja korosti tarvetta yhdistää kansa, sanoen ”anteeksiannon ja sovinnon olevan ainoa tie, jota seurata.”

Puhuessaan Euroopan unionin parlamentissa Strasbourgissa, arkkipiispa Gjergji sanoi katolisen kirkon roolin Kosovossa olevan rakentaa ”silta kahden kokonaisuuden välille, Albanian muslimien ja kristittyjen, jotka useimmiten ovat Serbian ortodokseja.” Hän korosti, että päämääränä pitää olla myös Serbian katolisen vähemmistön oikeuksien takaaminen.

”Yleensä albanialaiset tukevat Eurooppaa ja kristittyjä, koska he eivät voi ja eivät tahdo kieltää yhteisiä arvojamme, jotka ovat kehittyneet historian saatossa,” arkkipiispa selitti. Hän korosti myös suurta tarvetta avata ”ekumeeninen dialogi Serbian ortodoksisen kirkon kanssa, koska me molemmat olemme kristittyjä kirkkoja.”

Arkkipiispa Gjergji kutsui kosovolaisia ”yhteiseen elämään sovussa”. Hän sanoi, että ”kun tällainen uusi valtio muodostetaan ja sitä tukevat useimmat EU:n valtiot, se tulee takaamaan vakauden, rauhan ja vähemmistöjen oikeudet, erityisesti serbialaisten kohdalla.”

Ortodoksi.net