Ortodoksisten Pappien Liiton syyspäivät pidetään Joensuussa 25.-26.9. apostoli ja evankelista Johannes Teologin juhlan yhteydessä. Luennoitsijavieraana syyspäivillä on Geneven lähell’ Bogis-Bosseyssa sijaitsevan Bosseyn ekumeenisen instituutin johtaja, professori, isä Ioan Sauca Romanian ortodoksisesta kirkosta. Päivien teemana on “Ekumenia: vakaumusta vai diplomatiaa”. Pääluennoitsija, romanialainen pappi, filosofian tohtori, professori Ioan Sauca toimii siis Sveitsin Genevessä päämajaansa pitävän Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) omistaman ja ylläpitämän Bosseyn ekumeenisen instituutin johtajana Sveitsissä, noin 20 km päässä Genevestä, Geneve-järven rannan tuntumassa.

Bosseyn ekumeenisen instituutin johtaja isä Ioan Sauca.
(Kuva: HAP)

Ioan Sauca syntyi Romanian Valea Maressa vuonna 1956 ja hänet vihittiin papiksi vuonna 1988. Isä Ioan on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta.

Isä Ioan on itsekin opiskellut johtamassaan Bosseyn ekumeenisessa instituutissa ja suorittanut myös siellä tutkinnon. Filosofian tohtorin tutkinnon hän suoritti Englannissa, Birminghamin yliopistossa missiologian alalta. Hänen väitöskirjansa on nimeltään “The missionary implications of Eastern Orthodox ecclesiology” vapaasti suomennettuna “Lähetyksellisiä johtopäätöksiä itäisen ortodoksisen kirkon ekklesiologiasta (kirkko-opista)”.

Ennen Sveitsiin tuloaan hän on opettanut lähetystyötä ja ekumeniaa Romaniassa Sibiun teologisessa tiedekunnassa. Vuonna 1990 hänestä tuli Romanian ortodoksisen kirkon patriarkan neuvonantaja erityisenä vastuualueenaan ekumeeniset ja kirkkojen väliset suhteet, lehdistö ja muu tiedonvälitys sekä teologinen kasvatus.

Vuodesta 1994 alkaen isä Ioan on työskennellyt KMN:ssa ensin toimeenpanevana sihteerinä toimialanaan ortodoksisen opinnot sekä suhteet lähetystyössä. Vuonna 1998 hänet nimitettiin missiologian (lähetystieteen) professoriksi ekumeeniseen instituuttiin ja vuonna 2001 hänestä tuli amerikkalaisen Heidi Hadsellin jälkeen tämän saman instituutin johtaja, johon tehtävään vuonna 2007 liitettiin muitakin vastuualueita kasvatuksen ja ekumeenisten asioiden saralta. Isä Ioan on toinen ortodoksinen johtaja Bosseyn ekumeenisen instituutin historiassa, 1960- ja 1970- luvuilla ensimmäisenä ortodoksisena johtajana toimi kreikkalainen Nikos Nissiotis.

IsÃä Ioanin pääalue tutkimuksessa on systemaattinen teologia erityisesti kohdistuneena lähetystyötä koskeviin asioihin ja hengellisyyteen omassa ajassamme. Hänen erityisinä kiinnostuksen kohteina ovat olleet uskontojen väliset dialogit, ekumeeninen työ ja eri tunnustuksien väliset kohtaamiset, jotka tukevat kirkkojen näkyvää yhteyttä.

Isä Ioan on julkaissut lukuisia kirjoja, opinto-ohjelmia ja artikkeleita, organisoinut kansainvälisiä seminaareja ja tutkimusta näiden em. teemojen ympärille. Hän on jatkanut myös opetustyötä sekä opiskelijoitten ohjausta heidän maisteri- ja tohtoritutkinnoissaan.

Työtovereiden mukaan isä Ioan on mielenkiintoinen sekoitus länsimaista ja balkanilaista ihmistä. Hänellä on erinomaiset länsimaiset akateemiset opinnot, mutta silti vahva balkanilainen ortodoksinen kulttuuritausta terästettynä hyvällä huumorintajulla ja aimo annoksella arkipäivän realiteetteja, joiden päivityksestä sekä ekumeenisen instituutin opiskelijat, konferenssikeskuksen vieraat ja työntekijät ja hänen kaksi teini-ikäistä lastaan pitävät huolen.

Romanian patriarkaatin piispat kokoontuvat kokoukseen keskiviikkoaamuna valitsemaan kolme ehdokasta uudeksi Romanian ortodoksisen kirkon patriarkaksi heinäkuussa kuolleen patriarkka Teoktistin jälkeen. Ehdokkaina olivat seuraavat piispat: Moldovan ja Bukovinan metropoliitta Daniel (Ciobotea), Clujin metropoliitta Bartolomeu Valeriu Anania, ja Covasnan ja Hargitan piispa Ioan (Selejean).Valitsijoina toimi noin 180 maallikosta ja papistosta koostuva Romanaian ortodoksisen kirkon kirkollinen kokous. Uudeksi Romanian ortodoksisen kirkon patriarkaksi valittiin kokouksessa 56-vuotias Moldovan ja Bukovinan metropoliitta Daniel. Daniel voitti Clujin 86-vuotiaan metropoliitta Ananian äänin 95-66. Covasnan ja Hargitan piispa Ioan karsiutui ensimmäisellä kierroksella saatuaan 18 ääntä.

Partiarkka Daniel
(kuva: Romanian ortodoksinen kirkko)

Uusi Romanian ortodoksisen kirkon päämies, patriarkka Daniel toimi ennen valintaansa Moldovan ja Bukovinan metropoliittana ja heti patriarkka Teoktistin kuoleman jälkeen väliaikaisena Romanian kirkon päämiehenä ja locum tenensinä.

Patriarkka Daniel, siviilinimeltään Dan – Ilie Ciobotea syntyi 22. päivä heinäkuuta 1951 Dobreştin kylässä Baran kunnassa Timişin maakunnassa opettaja Alexie ja Stela Ciobotean kolmantena poikana.

Opiskelu

Hän kävi alakoulun omassa kylässään (1958 – 1962) ja yläkoulun, romanialaisen lyseon LăpuÅŸnicin kylässä (1962 – 1966). Vuonna 1966 hän aloitti opiskelunsa lukiota vastaavassa oppilaitoksessa BuziaÅŸissa ja jatkoi niitä Lugojissa “Coriolan Brediceanun” koulussa (1967 – 1970).

Suoritettuaan paikallisen ylioppilastutkinnon hän siirtyi Sibiun yliopiston teologiseen tiedekuntaan (1970 – 1974), jossa hän suoritti ensimmäisen yliopistotutkintonsa teologiassa tutkimusalanaan Uusi testamentti.

Ajanjakson 1974 – 1976 aikana hän suoritti tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot Bukarestin yliopiston teologisessa instituutissa professori, isä Dumitru Stăniloaen alaisuudessa, aiheenaan muiden muassa systemaattinen teologia. Hän jatkoi opiskelujaan ulkomailla, kaksi vuotta Strasbourgin yliopiston protestanttisen teologian tiedekunnassa ja toiset kaksi vuotta Feiburgin Breisgaussa Albert Ludvigin yliopistossa katolisen teologian tiedekunnassa.

Kesällä 1979 hän teki tohtorinväitöksensä Strasbourgin yliopiston prostestanttisen teologian tiedekuntaan otsikolla: “Réflexion et vie chrétiennes aujourd’hui. Essai sur le rapport entre la théologie et la spiritualité, VII ^ 424 p.” (Kristillinen ajattelu ja elämä tänään. Tutkielma teologian ja hengellisyyden välisestä selostuksesta). Väitöskirja valmistui tunnettujen ranskalaisten professorien Gerard Ziegwaldin ja André Benoitin ohjauksessa ja se sai parhaat mahdolliset arvosanat. Näin hänestä tuli Strasbourgin yliopiston tohtori.

Kehittyneempi muoto tästä väitöskirjasta valmistui hänen mentorinsa, isä Dumitru Stăniloaen ohjauksessa ja se hyväksyttiin lokakuussa 1980 Bukarestin yliopiston teologisessa instituutissa otsikolla: “Teologie ÅŸi spiritualitate creÅŸtină. Raportul dintre ele ÅŸi situaÅ£ia actuală” (Teologia ja kristillinen hengellisyys. Raportti näiden välisistä suhteista ja nykytilanteesta).

Suullisten kokeiden ja väitöskirjan valmistumisen jälkeen hän sai jälleen maksimipistein tohtorin arvon ortodoksisessa teologiassa.

Kirkolliset ja ortodoksiseen uskontoon liittyvät tehtävät

• Vuonna 1987 hän meni Sihăstrian luostariin ja vihittiin munkiksi nimellä Daniel ja saaden samalla eräänlaiseksi ”munkkikummikseen”, luostariohjaajakseen kuuluisan isä Cleopa Ilien.
• 1980 – 1988 hän toimi opettajana Bosseyn ekumeenisessa instituutissa Geneven lähistöllä ja apulasiprofessorina Geneven ja Fribourgin yliopistoissa Sveitsissä.
• 1988 hän toimi patriarkan neuvonantajana, nykyteologian ja ekumeenisten keskustelujen alueen johtajana.
• 1988 hän oli neuvottelijan tehtävissä Bukarestin ekumeenisen instituutin kristillisen lähetyksen katedraalissa.
• 1990 (maalikuu) hänet valittiin ja vihittiin vikaaripiispaksi TimiÅŸoaran arkkipiispan alaisuuteen.
• 1990 (keskäkuu) hänet valittiin IaÅŸin arkkipiispaksi ja Moldovan ja Bucovinan metropoliitaksi.
• Vuodesta 1992 lähtien hän on ollut ortodoksisen teologian “Dumitru Stăniloae” tiedekunnan professorina “Alexandru Ioan Cuza” yliopistossa IaÅŸissa.

Muita ekumeenisia ja kansallisia sekä kansainvälisiä tehtäviä

Patriarkka Danielilla on ollut ja on yhä lukisia erilaisia tehtäviä niin kansallisissa organisaatioissa kuin kansainvälisissä organisaatioissa. Niistä voisi mainita esimerkisksi seuraavat:

• Hän oli Kirkkojen ekumeenisen neuvoston keskus- ja toimeenpanevan komitean jäsen vv. 1991 – 1998, Genevessä
• Hän on ollut vuodesta 1990 jäsenenä Euroopan kirkkojen konferenssin keskuskomitean puhemiehistössä.
• Hän toimi vuonna 1997 Grazissa Euroopan kirkkojen konferenssin toisen yleiskokouksen varapuheenjohtajana.
• Hän on Brysselin uskonnollisten tieteiden kansainvälisen akatemian täysjäsen vuodesta 2000.

(Yle TV1)
Joensuun yliopistossa tarkastettavan teologian maisteri Juha Riikosen kirkkohistoriaa käsittelevän väitöskirjan ‘Kirkko politiikan syleilyssä. Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan ja Moskovan patriarkaatin välinen kanoninen erimielisyys 1945-1957′ mukaan venäläiset halusivat saada kirkon takaisin Moskovan alaisuuteen, kun taas lännessä Suomen ortodoksit haluttiin pitää osana kommunismin vastaista rintamaa, kertoi YLEn uutiset tiistaina 11.9.2007.

Vuonna 1923 Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin jurisdikstioon eli kirkollisen hallinnon alaisuuteen siirtymisen piti venäläisten mielestä olla vain väliaikainen ratkaisu ja Suomen ortodoksisen kirkon odotettiin palaavan Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen sotien jälkeen. Ikään kuin ennakkona tästä sekä (Laatokan) Valamon luostari että Konevitsan luostari liitettiin suomalaisilta kysymättä Venäjän ortodoksisen kirkon yhteyteen.

Politisoitunut siirtoajatus oli etenkin Suomen kommunistien ja äärivasemmiston vaalima ja he toivoivat tämän mahdollisen siirron kohentavan Suomen ja Neuvostoliiton välejä.

Riikosen mukaan kesti aina 1950-luvulle asti, ennen kuin Suomen ortodoksinen kirkko uskalsi sanoa selvästi ei Moskovan kosiskelulle ja laittaa kapuloita rattaisiin. Samalla suomalaisten tukijaksi tuli silloinen Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Atenagoras, joka kannanotoillaan myötäili Yhdysvaltojen kommunismin vastaista patoamispolitiikkaa.

Vuoden 1955 kirkolliskokouksessa Moskovan lähentely torjuttiin lopullisesti ja Venäjän kirkko ja Neuvostoliitto tunnustivat Suomen ortodoksisen kirkon aseman pari vuotta myöhemmin.

TM Juha Riikosen väitöskirja tarkastetaan Joensuun yliopistossa perjantaina 28.9.2007 klo 12 alkaen Agora-talon salissa H30 (Yliopistokatu 4).

YLEn uutinen netissä -> areena tiistai 11.9.-07

(KT - Sibiu) Romanian Sibiussa kokoontunut Euroopan 3. ekumeeninen yleiskokous laati työskentelynsä päätökseksi yhteisen sanoman. Siinä korostuu oikeudenmukaisuuden tarve Euroopassa sekä kaikkia ihmisiä että ympäristöä kohtaan. Sanoma sisältää 10 suositusta, joista osa liittyy kristittyjen välisen yhteyden syventämiseen ja osa tarttuu yhteiskunnallisiin aiheisiin.

Sanoma nostaa esiin Eurooppaan tulevien pakolaisten, turvapaikan hakijoiden ja ihmiskaupan uhrien aseman. Sanomassa vedotaan eurooppalaisiin valtioihin, että ne lopettaisivat maahanmuuttajien laittomat vapaudenriistot. Valtioita kehotetaan myös varmistamaan säännöllinen maahanmuutto ja muuttajien, pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden integraatio sekä kunnioittamaan perheiden yhtenäisyyttä. Samoin muistutetaan ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta.

Kirkkoja kehotetaan lisäämään hengellistä tukeaan haavoittuvassa asemassa oleville maahanmuuttajille, pakolaisille ja turvapaikan hakijoille Sanoma muistuttaa kirkkoja myös edistämään etnisten vähemmistöjen oikeuksia, erityisesti romanien.

Kokousedustaja, maahanmuuttajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihia Kirkkohallituksesta oli mukana ehdottamassa sanomaan muistutusta maahanmuuttajien ja paikallisten seurakuntien yhteyden tarpeesta. Sanomassa todetaan, että maahanmuuttajilla voi olla täysipainoinen ja aktiivinen rooli kirkossa.

“Kirkkojen on oltava uskottavia. Tarvitaan tasavertaista suhdetta ja molemminpuolista vuorovaikutusta. Se vaikuttaa erityisesti kansainväliseen diakoniaan ja lähetystyöhön. On vaara, että katsomme ohi, kun aiemmin kaukana asuneet tulevatkin lähelle. Tätäkin yleiskokousta koolle kutsuttaessa oli yritys saada kirkkojen delegaatioihin edustajia myös eri etnisistä ryhmistä. Se jäi kuitenkin varsin heikoksi”, arvioi Laihia.

Sanomassa muistutetaan myös, ettei uskontojen väliselle vuoropuhelulle ole vaihtoehtoja. Vuosisatojen ajan kristityt ovat eläneet Euroopassa rinnan muiden uskontojen edustajien kanssa - enimmäkseen rauhassa. Kaikkien on tarpeen oppia lisää toisista uskonnoista. Sanomassa vedotaan kunnioittamaan toisten oikeutta uskonnonvapauteen ja tukemaan myös kristittyjä, jotka elävät uskonnollisena vähemmistönä.

Tukea YK:n vuosituhattavoitteille ja reilulle kaupalle

Yleiskokouksen sanoma suosittaa, että eurooppalaiset kristityt antaisivat tukensa YK:n julistamille vuosituhattavoitteille. Sanoman mukaan radikaalin markkinatalouden syveneminen jakaa ihmisiä voittajiin ja häviäjiin ja siten alentaa lukemattomien ihmisten arvoa. Kehityksellä on myös katastrofaalisia ekologisia seurauksia.

Sanoma sisältää ehdotuksen, että yleiskokouksen järjestäjät - Euroopan kirkkojen konferenssi ja Euroopan katolisten piispainkokousten neuvosto - käynnistäisivät keskusteluprosessin, jonka aiheina olisivat oikeudenmukaisuus ekologiassa ja globalisaatiossa sekä romanien ja muiden Euroopan etnisten vähemmistöjen oikeudet.

Sanoma tukee kolmansien maiden velkojen anteeksiantoa ja reilun kaupan edistämistä.

Nuorilta konkreettisia ehdotuksia

Kokousedustaja, Fleim-lehden päätoimittaja Antti Siukonen oli tyytyväinen siihen, että sanoman sisältö konkretisoitui ja suosituksista tuli selkeämpiä sitä mukaa kuin teksti valmistui.

Sanoman liitteenä julkaistiin nuorten oma julkilausuma, jossa pyydettiin uskontojen välisen keskusteluprosessin aloittamista. Prosessissa tulisi pyrkiä samantapaisen yhteisen “yleiskartan” luomiseen kuin eurooppalaiset kirkot ovat laatineet Charta Oecumenican. Nuoret ehdottivat myös kirkkojen osallistuvan Euroopan rauhantoimiston perustamiseen ja sitä, että ihmisoikeuksien puolustaminen nimettäisiin yhdeksi kirkkojen tärkeimmistä tehtävistä.

Yleiskokouksen sanoma julkaistiin lauantaina 8. syyskuuta.

“Tärkeintä on, että tämä kokous järjestettiin. Näin suuri ekumeeninen tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa maassa, jossa on suuri ortodoksienemmistö. Katolinen kirkko oli täysillä mukana järjestämässä kokousta. Sibiun yleiskokous kokosi koko eurooppalaisen kristikunnan”, arvioi kirkkoneuvos Risto Cantell.

Euroopan 3. ekumeeninen yleiskokous on koonnut Sibiuun reilut 2 000 eri kirkkojen ja kristillisten yhdyskuntien edustajaa. Kokous päättyy sunnuntaina jumalanpalveluksiin Sibiun kirkoissa ja yhteiseen rukoushetkeen.

LISÄTIETOJA:

www.eea3.org
Verkko-osoitteessa myös käytettävissä olevia kuvia tapahtumasta.

Nuorten julkilausuma www.cec-kek.org/pdf/YouthSt.Mauricestmt.pdf

Nuorten kokouksen osanottajien blogi http://eea3.blogspot.com

8.9.2007 Kirkon tiedotuskeskus

(KT-Sibiu) Romaniassa järjestettävän Euroopan kolmannen ekumeenisen yleiskokouksen edustajilla on mahdollisuus osallistua ympäristönsuojeluohjelmaan, jolla pyritään osittain korvaamaan lentomatkojen ekologista rasitetta. Kokousedustajien on myös suositeltu käyttävän mahdollisuuksien mukaan muita kulkuneuvoja kuin lentokonetta.

Edustajien vapaaehtoisella 15 euron avutuksella istutetaan puita 30 hehtaarin kokoiselle metsäalueelle Sibiun ympäristössä. Alueella kasvaa vanhaa tammi- ja vaahterametsää, Rankan puunkorjuun vuoksi maaperä on altista maanvyöryille eikä enää uusiudu luonnollisella tavalla.

Erityisesti alueella sijaitsevat seitsemän hehtaaria ovat kiireellisen avun tarpeessa. Paikallisen metsäkeskuksen Romsilvan ja vapaaehtoisten avulla alueelle tullaan istuttamaan puita, Kiireellisen avun tarpeessa on sijaitsevat hehtaaria on kiireisen avun tarpeessa. Yhden hehtaarin istutus maanperänmuokkauksineen ja kolmen vuoden hoitoineen maksaa 1 715 euroa, 15 euron avustussummalla saa 48 uutta puuta alueelle.

Avustussummien määrä selviää kokouksen loputtua. Rahalahjoitus on mahdollista tehdä pankkitilin kautta tai kokouspaikoilla oleviin keräyslippaisiin.

Metsänistutusprojektin edistymisestä raportoidaan vuosittain Euroopan kirkkojen konferenssin nimeämälle työryhmälle ja raportti julkaistaan myöhemmin verkko-osoitteessa www.ecen.org.

Euroopan kolmas ekumeeninen yleiskokous järjestetään 4.-9. syyskuuta. Reilut 2 000 eurooppalaista kristittyä on kokoontunut Romanian Transilvaniassa sijaitsevaan Sibiuun.