Tiistai, Heinäkuu 24, 2007 - 17:54Turkki kielsi patriarkalta arvonimen

Turkin hallitus kielsi Konstantinopolin patriarkalta oikeuden kutsua itseään ekumeeniseksi patriarkaksi. Päätöstä on ihmetelty erityisesti siksi, että se on osoittanut, että Turkin oikeuslaitos näyttää hallitsevan ortodoksisen kirkko-opin erikoisen hyvin. Kysymys patriarkan arvonimistä ei tosin kuuluisi Turkin oikeuden päätettäväksi, vaan on kirkon sisäinen asia, josta määräävät kanonit.

Bartholomeosta vastaan on hyökännyt nyt myös Bujidar Cipof, joka oli Konstantinopolin Bulgarian eksarkaatin jäsen. Hän suuttui siitä, että Bartholomeos käytti arvonimeä ”Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka” ortodoksisessa nuorten konferenssissa.

Paikalliset diplomaatit ja median edustajat uskovat, että eripuraisuuden nostattivat useat entiset Bulgarian eksarkaatin jäsenet, jotka toimivat Turkin valtion vartioina, lähettäen viestiä maan kristityille vähemmistöille, joiden he epäilevät suosivan pääministeri Erdoganin islamistista AK-puoluetta. He pitävät itseään Kemalistisen perinnön jatkajina ja suojelijoina. Mustafa Kemal perusti turkin tasavallan vuonna 1923 ja erotti valtion uskonnosta.

Turkin väestöstä 99 prosenttia on muslimeja. Valtio tunnustaa virallisesti kolme uskonnollista vähemmistöä, Kreikan ortodoksiset kristityt, Armenian ortodoksiset kristityt ja juutalaiset. Kristilliset vähemmistöt ovat kokeneet yllättävän suurta hyväksyntää viimeisen 20 vuoden aikana, jolloin pääministerit Ozan ja Erdogan ovat olleet vallassa. Valtiossa on periaatteessa uskonnonvapaus, mutta joitakin rajoitteita joillekin ryhmille on olemassa. Muun muassa vuonna 1936 valtio vaati kaikkia uskonnollisia vähemmistöjä ilmoittamaan tulonlähteensä. Yhä nykyäänkin vähemmistöt saavat laillisesti saada tuloja vain vuonna 1936 ilmoittamistaan tulonlähteistä.

Mikään laki ei kiellä käännytystyötä, mutta monet valtion viranomaiset ja poliisi suhtautuvat käännytystyöhön epäilevästi. Kristillisiä jumalanpalveluksia pidetään yleensä yksityisissä tiloissa, joihin poliisi on tehnyt ratsioita. Oikeuslaitos on avannut tapauksia laittomien jumalanpalvelusten pitämisestä. Lähetystyöntekijöitä on pahoinpidelty ja karkotettu maasta. Vähemmistöjä koskevat lait vaatisivat uudistusta ja ihmisten suvaitsevaisuuden tulisi lisääntyä. Oikeutettu kysymys lieneekin, voiko tällainen valtio päästä Euroopan Unionin jäseneksi vain taloudellisin perustein, ilman uskonnollisia uudistuksia.

Lisää Turkin uskonnollisesta tilanteesta.

© Ortodoksi.net