(Asia  News - Istanbul) Kiovassa 23.- 25. heinäkuuta järjestettävistä Venäjän kristillisyyden 1020-vuotisjuhlallisuuksista on kehkeytymässä ilmiriita Venäjän ja Konstantinopolin kirkkojen välille.

Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos I on ilmoittanut osallistuvansa delegaation kanssa juhlallisuuksiin ja samoihin juhlallisuuksiin saapuva Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksei II on patriarkaattinsa välityksellä antanut ymmärtää, että Bartolomeoksen vierailu tulkitaan vihamieliseksi eleeksi. Patriarkka Bartolomeos osallistuu juhliin Ukrainan presidentin Viktor Juštšenkon kutsusta, patriarkka Aleksei lienee kutsunut vain Konstantinopolin delegaation ei patriarkkaa.

Konstantinopolin julkilausumassa todetaan muun muassa, että “Äiti Kirkko [siis Konstantinopoli, joka] johti Ukrainan kansan kristilliseen kasteeseen on päättänyt lahettää oman delegaationsa ekumeenisen patriarkan johdolla juhlallisuuksiin, jotka ovat 27. - 25.7.”

Tällä eleellä Konstantinopoli tarttuu tilaisuuteen tarjota oma panoksensa tasatakseen jännitteitä Ukrainan ortodoksisessa kirkossa, joka on jakaantunut venäläiseen osaan ja ukrainalaiseen osaan. Lisäksi autoritarismin ja kansallisten kontrastien vuoksi kirkko on Ukrainassa jakaantunut kolmeen erilliseen ryhmittymään.

Ukrainassa vaikuttavat myös uniaatit eli kreikkalais-bysanttilaista itäistä riittiä noudattava Rooman paavin alainen kirkko. Vuonna 1695 Puolan kirkkoon kyllästynyt ja tsaristista, 1600-luvulla Konstantinopolilta patriarkaatin oikeudet saanutta Venäjän kirkkoa pelkäävä ottomaaninen vallan alaisuudessa heikentynyt Konstantinopoli asettautui lännen patriarkan, Rooman paavin suojelukseen. Samalla pitää muistaa, että käsitettä skisma (kirkkokiista) ei käytetty silloin idän ja lännen kirkkojen välisistä suhteista.

Neuvostovallan romahdettua Ukrainan ortodoksinen kirkko haki autonomiaa Venäjän kirkosta metropoliitta Filaretin johdolla. Samalla sinne jäi suuri, lähinnä venäläisistä maahan muuttaneista tai maahan siirretyistä muodostunut ryhmittymä, joka pysyi uskollisena Moskovan patriarkaatille.

Konstantinopoli on aina yrittänyt vastustaa näiden kirkkojen kansallismielisiä suuntauksia ja lieventää jännitteitä ja - käyttäen Bartolomeksen ilmausta - nationalismin (kansallismielisyyden) modernin heresian (harhaoppisuuden) iskuja ortodoksisessa maailmassa. Tästä syystä ekumeeninen patriarkka suosii kokouksia ja keskusteluja kaikkien kanssa, vaikka uniaattien on katsottu olevan suuri uhka ekumenialle ja vaikeuttavan sitä työtä.

Merkittävänä symbolisena eleenä patriarkka Bartolomeos antoi kalkin uudelle Ateenan kreikkalaiskatoliselle (siis uniaattien) piispa Salachasille. “Jaetun yhteytemme ehtoolliskalkki,” hän sanoi, “olkoon (referenssimme) yhteytemme päätepiste.”

Viisas ortodoksi on joskus sanonut: “Kristityssä maailmassa kirjanoppineisuuden henki johtaa siihen, että kristityt nousevat samarialaista naista vastaan … koska meillä on enemmän merkitystä sillä, luemmeko itsemme katolisiksi, ortodokseiksi tai protestanteiksi sen sijaan, että olisimme ennen muuta kristittyjä.”

Patriarkka Bartolomeoksen vierailua on siis kritisoitu kovasti Moskovassa. Uutistoimisto Interfax on julkaissut useitten artikkelien sarjan, joissa kritisoidaan voimakkaasti ja kovin sanoin Konstantinopolia ja ekumeenista patriarkkaa. Eräät venäläiset papit epäilevät, että Bartolomeos ei olisi edes saanut kutsua ja eräiden mielestä se on - kuten edellä mainittiin - vihamielinen ele Venäjän kirkkoa vastaan.

Ortodoksi.net

(Kauppalehti) - Laatokan Valamon luostariin aiottu sähkökaapelihanke on aiheuttanut vahvaa kritiikkiä Venäjällä. Arvostelijat toivoisivat hankkeesta luopumista liian kalliina ja vaarallisena ja siihen aiottujen varojen käyttämistä esimerkiksi tullivoimalaan.

Laatokan Valamon satama on vilkas turisti- ja tavarasatama
(valokuva: Ortodoksi.net / HAP)

Venäjän sähköverkkoyhtiöllä on aikeena upottaa 32 kilometriä pitkä sähkökaapeli Laatokan pohjaan ja viedä se sitä kautta mantereelta saareen vielä vuoteen 2010 mennessä. Näin kaapelilla korvattaisiin Vanhan Valamon kaksi sähköä tuotavaa dieselvoimalaa. Asiasta on kirjoittanut Pietarissa ilmestyvä Delovoi Peterburg -lehti ja Suomessa siitä on uutisoitu Kauppalehdessä.

Hankkeen kustannusarvio on tällä hetkellä 71 000 000 euroa, mutta esimerkiksi Pietarin teknillisen yliopiston dosentti Mihail Kuznetsov ei usko kustannusten pysyvän arviossa, sillä Venäjällä ei ole asennukseen sopivaa kalustoa muun muassa kalliita ruotsalaisia erikoisaluksia. Arvostelijoiden mielestä myös Laatokkaan upotetut sotatarvikkeet - pommit ja miinat - aiheuttavat suuren vaaran koko kaapelityölle. Heidän mielestään pohja pitäisi ensin tyhjentää ja puhdistaa sotatarvikejätteistä. Lisäksi arvostelijat kritisoivat koko hankkeen kannattavuutta ja ehdottavat siksi tilalle tuulivoimalaa.

Laatokan Valamoa on kehitetty viime vuosina huomattavasti Venäjän federaation toimesta matkailukohteena. Erityisesti kehitystyö sai vauhtia vuonna 2001, kun silloinen Venäjän presidentti, nykyinen pääministeri Vladimir Putin vieraili saarella ja luostarissa. Luostarialueen maapohjan omistaa Moskovan patriarkaatti.

Suomesta ainakin Ecoflex ja Uponor ovat rakentaneet Valamon infrastruktuuria muun muassa käyttövesi- ja viemäröintijärjestelmän sekä jätevedenpuhdistamon osalta.

Ortodoksi.net

Jokin aika sitten mm. roomalaiskatolisen CWNews-uutistoimiston kautta maailmalle levinnyt uutinen - jota siteerattiin myös täällä Ortodoksi.netissä - on osoittautunut liioitelluksi ja paikkansa pitämättömäksi.

Kts. kyseinen uutinen -> Uniaateille ehtoollisyhteys sekä ortodoksiseen että katoliseen kirkkoon Ukrainassa

Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti on julkaissut sivuillaan lehdistötiedotteen, jossa se kieltää tällaisen uniaattien “kaksinkertaisen unionin” mahdollisuuden sekä Rooman että ortodoksien kanssa ja pitää annettua julkilausumaa epätarkkana sekä toteaa, ettei tuollaista julkilausumaa koskaan ole tehty.

Ekumeenisen patriarkaatin toistaa kantansa siitä, että täydellinen liitto uskossa on edellytys sakramentaaliseen yhteyteen.

Ortodoksi.net

Katso ekumeenisen patriarkaatin tiedote: -> tiedote (englanniksi ja venäjäksi)

(Ortodoksi.net) - TM Irina Karvonen on esitellyt Joensuun yliopistossa tulevaan väitöskirjaansa perustavan lisensiaattitutkimuksensa ”Pyhän Aleksanteri Syväriläisen oppilaat historiallis-kriittisen tutkimuksen valossa”.

Tutkimuksessa on selvitetty kysymystä, millä perusteella 1900-luvun alussa esitetty ns. Aleksanteri Syväriläisen koulukunta muotoutui ja mistä 1500-luvulta alkanut traditio sai vaikutteita ja miten tuo traditio kasvoi 1900-luvulle tultaessa.

Tätä koskeva lisensiaattiväitös ”Pyhän Aleksanteri Syväriläisen oppilaat historiallis-kriittisen tutkimuksen valossa” esitettiin tämän vuoden alussa ja se muodostaa tulevan Irina Karvosen väitöskirjatutkimuksen perustavan pohjatyön. Ohjaajana on ollut Teologisen tiedekunnan kirkkohistorian professori Matti Kotiranta. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimi professori Jukka Korpela Joensuun yliopiston historian laitokselta.

Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen ”koulukunnan” muotoutumisesta luotu kuva haluttiin nähdä osana, ei niinkään karjalaista, vaan venäläistä hagiografista perinnettä. Varsinkin 1800-luvulla vallinnut valtionationalismi oli otollista aikaa myös pyhimyskulttien jälleen- ja uudelleenrakentamiselle. Tällöin sai alkunsa tendenssi korostaa niiden pyhittäjien arvoa, jotka olivat perustaneet oman luostarinsa.

Lisensiaatin tutkimuksessa on osoitettu, että keskeinen rooli kulttien jälleenrakentamisprosessissa ei ollut vain Aunuksen hiippakunnalla, kuten aiemmin on luultu, vaan ennen kaikkea Valamon luostarilla.

Ortodoksi.net

(Rooma – Reuters) Roomalaiskatolisen kirkon ylin johtaja, paavi Benedictus XVI peräänkuulutti kristillistä yhtenäisyyttä aloittaessaan apostoli Paavalin juhlavuoden seremoniat Vatikaanissa.

Paavi johti jumalanpalveluksen pyhän Paavalin roomalaisessa basilikassa, jossa roomalaiskatolisten mielestä säilytetään marmorisessa sarkofagissa (hautamuistomerkissä) ensimmäisellä vuosisadalla eläneen ja kuolleen apostoli Paavalin maallisia jäänteitä.

“Vaikka meitä on monia – me olemme ainoastaan yksi Kristuksen Ruumis,” paavi sanoi viitaten siteisiin, jotka yhdistävät kristittyjä. Paavi esiintyi yhdessä maailman laajuisen ortodoksisen yhteisön hengellisen johtajan, Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartolomeos I:n kanssa. Ortodoksit ja roomalaiskatoliset eivät kuitenkaan ole yhtä ja samaa kirkkokuntaa, sillä roomalaiskatolinen kirkko erosi ortodoksisesta kirkosta vuonna 1054.

Pyhä apostoli Paavali syntyi Tarsoksessa nykyisessä Turkissa, missä maassa ekumeeninen patriarkka pitää tukikohtaansa Konstantinopolissa eli nykyisessä Istanbulissa. Apostoli Paavali vainosi alkukirkon kristittyjä siihen saakka, kun hän Damaskoksen tiellä koki näyn ja kääntymyksen noin vuosi Kristuksen kuoleman jälkeen ja hänestä tuli ”pakanoiden apostoli”.

Roomalaiskatolisen perinteen mukaan apostoli Paavali surmattiin uskonsa tähden ensimmäisellä vuosisadalla ja hänet olisi haudattu Rooman Via Ostienseen.

Patriarkka Bartolomeos on tavannut paavi Benedictuksen useita kertoja tavoitteenaan parantaa roomalaiskatolisten ja ortodoksien välisiä suhteita.

“Pyhä apostoli Paavali muistuttaa meitä kristittyjen täydestä yhteydestä, jossa on sama Jumala, sama usko ja sama kaste,” paavi Benedictus sanoi tavatessaan patriarkka Bartolomeoksen aikaisemmin lauantaina.

Ortodoksi.net

Katso patriarkka Bartolomeoksen puhe paaville (englanniksi) Ortodoksi.netin sivuilta
-> Puhe 28.6.2008