Olen vasta äskettäin löytänyt ortodoksi.net sivuston. Olen syvästi kiinnostunut ortodoksisuudesta ja luen täälltä kaiken mahdollisen etsiessäni lohtua elämäni suuriin huoliin.Olen rukoillut paljon aina, eikä vastaus ole useinkaan ollut sitä mitä olen pyytänyt. Usko horjuu, kuuleeko Jumala varmasti jokaisen rukouksen ja vastaako siihen? Suurin huoleni koskee poikaani Aleksia.Auttaako Jumala häntä elämän valinoissa, työn saannissa opiskelussa ?Pyytäisin Teiltä esirukousta poikani puolesta,jotta hän saisi uskon lahjan ja hänen ongelmansa ratkeaisivat.Aleksila on ortodoksikummi.
Kiitos.

Joulun rukouksellisuus loppui siihen ettei monikaan enää jaksanut olla ahtaassa
paljon ihmisiä kirkossa-vaan hyvin moni poistui palveluksesta “tavallaan tyrmisty-
neenä” koska slaavinkielisten konserttikapaleiden esitys ja yksinlaulu veivät huomion
aivan väärrään suuntaan,pois kirkollisesta palveluksesta ja sen rukouksellisuuden sijasta saimme kuulla “huutokilpailua ja ei hyvin sointuvaa laulua,veisuja”?

Tästä heräsi monille kirkossamme olleille jälleen se peruskysymys-onko kanttori
siirtynyt oopperalaulajaksi,laulajaksi jonka ääni on aina kuuluvin ja kuoron kapasiteetti ei riitä enää toteuttamaan jouluvigilinan peruskaavaa ja siihen liittyviä
lauluja,veisuja yksinkertaisemmalla tavalla, ei vaikeimman kautta koska harjoittele-
maton laulu on osoitus siitä ettei kirkkokansa ollutkaan tuohon knoppailuun tyyty-
väinen vaan ärsyyntynyt!

“Kirkkokansa poistui etuajassa ulos koska monillahan joulua vieteään omissa kodeissa tai ensin käydään haudolla ja sitten alkaa se joulun vieton odotettu hetki”!

“Olkoon siis nyt lupaukseni täytetty kun seurakuntalaiset pyysivät “varoen” kommentoimaan Turun ortodoksisen kirkon jouluvigilian “kaavan” venymistä
reippaasti yli kahteen tuntiin.

Samalla pyydettin ottamaan kantaa lukijan tapaan toimia-onko pakko ylittää se raja
johon jouluaaton vigiliassa on totuttu vain sen takia että kirkossamme oli joitakin venäläisiä, se on ilahduttavaa mutta onhan heille omat slaavinkieliset palveluksensa kuin myös romaniaksi ja sillointällöin ruotsiksi ja lyhyitä pätkiä kreikaksi.

Mikäli kuoro ei jumalanpalveluksessa täytä tehtäväänsä ja muutenkin kokonaisuus meinasi hajota on parempi istua alas ja miettiä tarkasti-kuka tekee ja mitä jotta
“palvelukset saavat rukouksellisuutensa takaisin ja jouluna “joulumielen” pahana olon sijasta?

Ihmiset eivät ainakaan jouluna jaksa yli kahden tunnin mittaista jouluvigiliaa vaan
tämän kirjoituksen pohjalta on viisautta käydä pereustavaa laatua oleva keskustelu¨
kanttorin,lukijan,diakonin ja pappien työnjakoon liittyvistä “perusasioista”.

Kaikki kirkot etsivät,löytävät-ja tuloksena on vain maahanmuuttajien taivuttelu

kirkkokuntaamme. Arvoksastahan sekin on mutta Suomen ortodoksisen kirkon

tärkein ongemla on aivan muualla, se on hiippakunnittain tapahtuvan hallinnon

oikeantyyppinen johtaminen varsinkin Helsingin hiippakunnassa.

Ongelmat jäävät lähinnä “muodollisesti” hoidetuiksi koska ei uskalleta nostaa

esiin syvimmällä olevia asioita,epäkohtia ja näin jopa “piispan tarkastuskin on vain

“kosmeettinen muodollisuus”.

Suomen ortodoksisen kirkon on löydettävä ratkaisut keskitettyyn hallintoon hiippa-

kunnissaan ja eri todistusten ja siihen rinnastettavien asioiden hoitaminen on

sijainniltaan paras joko edelleen Kuopiossa tai mahdollisesti Tampereella.

Sähköisesti tapahtuva asiointi ei näinollen ole vaativa edes tehtävänä-päinvastoin

hyvinkin yksinkertainen ja byrokratiaa saadaan leikattua heti pois.

Seurakuntien tiedotustoimintaa on samoin alettava suunnaata yhä enemmmän

verkkolehti-tai tiedote-pohjaiseksi ja sitäkautta mm. Analogi-lehden tarve jää pois

aivan turhana ja seurakunnat pystyvät itse olemaan myös omien tiedotteidensa

tekijöitä sillä Analogi-lehti on “väärän omistajapohjan” hallinnassa sekä liian kallis.

Kyseisen lehden toimituksen linjaukset ja heille tarjolla olevat kirjoitukset kaatuvat

heti päätoimitajan teräviin kommentteihin. Lehti kasvaa seurakunnittain aivan liian

isolle aluelle ja alkuperäinen ajatus lehdestä on hiipunut kokonaan uusien

tulokkainen eduksi.

Tällöin lehti on toimituksellisesti ja asiasisällöltään “muodollinen” ja uskallus

kirjoittaa ko.lehteen on kyseenalaista.

Päätoimittajan “rajallinen maailmankatsomus” on haitta asioiden esiintuomiseen

oikealla tavalla tiedotettuna?

Suomenortodoksisen kirkon sijainnista on ollut myös “avoimia keskusteluja” ja

esiin on noussut vahvasti siirto Kuopiosta Tamperelle.

Tuo näkemys tuskin toteutuu koskaan mutta huomauttaa siitä ettei nykyinen sijainti

ole vältämättä lähestulkoonkaan oikea-ja siityäkin on puhuttava avoimemmin ja

arvioitava hyöty-haitta-swot-analyysi.

Se selvittää paljon ja auttaa organisoinnin uuden alun.

Jotain on kuitenkin pakko tehdä,kulut ovat liian isot ja silloin on kulurakenteiden ja

papiston sijaintien sekä kanttoreiden työnjaon uudelleen arvioinnin paikka.

Aina kun resurssit ovat “rajalliset” ja etäisyydet pitkät-resurssien tarpeen arviointi

tiukalla menetelmällä on välttämätöntä.

Ei riitä-että matkapapiston työ-ja toimenkuva muuttuu “maahanmuutajien”

huokutteluksi ja Venäjän kirkon “sisään tulon estämiseen” hiihtokeskuksiin ja

venäläisten ostamien asuntojen,mökkien,tonttien läheisyyteen ja “lievään sisään

tuloon” oman kirkkoverkoston avulla-olkoonkin kyseessä “tsasuouna Tahkovuorella

ja Pielisen rannalla sen itä reunalla Lieksan seudulla”.

Palvelusten osalta on syytä kiinnittää huomio myös ylipitkiin palveluksiin varsinkin

jouluaaton vigilian osalta josta esimerkkinä Turussa pidetty “enemmän konserttia

muistuttanut “kuoron huutokilpailu yksinlaulun kera”.

Lukijan pitkän suomskei ja venäjäksi -venytetyt tekstien luvut aiheuttaivat sen että

palvelkusesta lähti pois ihmisiä n. 1 t. 15 min. kohdalla ja loput jaksoivat hädintuskin

olla paikalla loppuun asti-palvelus oli muuta kuin rukouksellinen,sitä voi kuvata

pätemisentarpeiden maksimoinniksi lukijan ja kuoron pitkien slaavinkielisten -

konserteissa esitettävien laulujen,liian vaikedenkin-vielä-esitykseksi,slaaviksi? Kesto 2 t 15 min.

Miksi jumalanpalvelus ei voi olla edes jouluna “rukouksellinen”?

Onko lukija sopinut kenenkään kanssa oikeuksista tuohon tehtävään?

“Ikävä ottaa asiat esille-mutta linjaus on tehtävä-ja turhat knoppailut pois

palveluksista”!

Tuon lauseen kirjoittaminen saattaa hieman sattua mutta seurakuntalaiset olivat

palveluksen aikana puhumassa minulle näistä asioista hyvin vakavasti ja nyt se on ”

heitetty keskusteltavaksi”? Keskustellaanko näistä sitten-sen tietävät muut tahot?

Joka tapauksessa muutoksen tuulet virtaavat ja kirkkokuntamme on uusien tavoittei-

den edessä monissa asioissa aina ylimmälle tasolle asti.

Onnea ja menestyksellistä Uutta Vuotta 2009!

Pertti Kostamo