Sunnuntai, Syyskuu 21, 2008
Tallennettu:
Kolumni — isä Rauno @ 18:06
Osallistuin syyskuussa Ranskan Lyonissa Euroopan Kirkkojen Konferenssin (CEC/KEK) tulevaisuutta pohtivaan tapahtumaan. Kolmen päivän aikana n. 80 CEC:n jäsenkirkkojen ja ekumeenisten järjestöjen edustajaa pohti ekumenian ja Euroopan näkymiä 20 vuoden päähän tulevaisuuteen. Tarkoituksena oli antaa suuntaviivoja vuoden päästä kokoontuvalle CEC:n yleiskokoukselle. Hyviä ajatuksia oli paljon, mutta ne eivät välttämättä vastanneet ortodoksien näkemyksiä. Osa ortodokseista totesikin käytäväkeskusteluissa, että varsinainen vääntö tapahtuu yleiskokouksessa, ei suuntaa-antavassa tulevaisuusseminaarissa. Huomionarvoista oli, että tuore Georgian kriisi ei tuntunut vaikuttavan lainkaan tulevaisuuden hahmottamiseen. Eurooppa voi kuitenkin jo muutaman vuoden kuluttua olla varsin erilainen kuin nyt. Kansallisten etujen ajaminen tulee voimistuessaan heijastumaan myös kirkkojen väliseen kanssakäymiseen. Vanhoihin asemiin käpertyminen voi toisaalta helpottaa ortodoksien identiteetin varjelua mm. tärkeissä moraalikysymyksissä, mutta samalla se toimii tse ekumenian perustehtävää vastaan.
Samalla matkalla vietin viikonlopun Pariisissa. Oman patriarkaattimme venäläinen hiippakunta ja sen arkkipiispa Gabriel tarjosivat lämpimän vastaanoton. Palvelukset p. Aleksanteri Nevskin katedraalissa olivat kauniita ja tunnelma oli kotoinen. Katedraalin alakerrassa toimivassa ranskankielisessä seurakunnassa pappina oli isä Alexis Struve, joka toimi 1980-luvulla Syndemoksen presidenttinä. Hänen toimittamassaan liturgiassa nk. salaiset rukoukset luettiin ääneen ja palvelus seurasi muutoinkin suomalaisille tuttua, liturgisesti valistunutta linjaa.
Vierailu p. Sergein Teologisessa Instituutissa oli mielenkiintoinen. Viime vuosisadan suurten teologien tyyssijana tunnettu Instituutti tarjoaa nykyisellään kolmen vuoden teologian perusopinnot (heillä ”lisensiaatti”, mutta vastaa meillä alempaa, kandidaatin tutkintoa), joita voi kahden vuoden opinnoilla täydentää maisteri-tasoisiksi. Siitä on mahdollisuus jatkaa vielä kolmen vuoden opinnoilla tohtorin tutkintoon. Opiskelijat tulevat monista eri maista. Instituutin talous vaikutti olevan tiukalla ja rakennuksetkin näyttivät kaipaavan remonttia.
Ranskalainen ortodoksia vaikutti pikaisesti tarkasteltuna elinvoimaiselta. On hyvä, että omasta Valamon luostaristamme on parhaillaan opiskelija p. Sergein Instituutissa ja aiemminkin siellä on muutama henkilö opiskellut, Yhteydet eurooppalaiseen ortodoksiaan ovat meille tärkeitä, koska olosuhteet Ranskassa muistuttavat enemmän omiamme kuin esim. Kreikan, Romanian tai Venäjän olosuhteet.
isä Rauno Pietarinen
Lauantai, Syyskuu 6, 2008
Tallennettu:
Kolumni — isä Rauno @ 22:03
Oman ekumeenisen patriarkaattimme pohjoinen ulottuvuus voidaan ymmärtää Suomea tarkoittavana ja eteläinen Kreetaa. Näin ainakin eurooppalaisessa yhteydessä. Patriarkka Bartolomeoksen suuresti rakastamat Suomi ja Kreeta ovat kohdanneet syyskuun alussa omassa kirkossamme, kun kreetalaisen Hrysopigin luostarin kolme nunnaa igumenia Theoksenin kanssa ovat vierailleet Suomessa.
Hrysopigin nunnaluostari Haniassa on Jumalan ihme. Kohta Hanian piispaksi tultuaan 1970-luvun puolivälissä metropoliitta Irineos antoi kolmelle nunnalle entisen munkkiluostarin, joka oli ollut autiona toisesta maailmasodasta lähtien. Yksi kolmesta, sisar Theosemni johti luostaria vuoteen 2000 saakka, jolloin hän kuoli. Nykyinen igumenia Theokseni ja myös Suomessa ollut sisar Thearesti ovat perustajanunnia.Luostarin hengellisenä isänä toimii edelleen piispa Irineos, joka on nyt koko Kreetan esipaimen. Hengellisenä tukena oli myös ohjaajavanhus Porfirios (+1991), joka kauan sitten kehotti nunnia hankkimaan lisämaata uudelle luostarille kaupungin ulkopuolelta vuorilta. Tuolloin sisaria oli kahdeksan, ja he ihmettelivät ohjetta. Uusi luostari rakennettiin ja otettiin käyttöön vuosi sitten. Sisaria on nyt 40 ja isä Porfirioksen ohje osoittautui oikeaksi.
Igumenia Theokseni kertoi luostarista seurakuntaillassa Joensuussa ja erikseen seminaarin opiskelijoille seminaarin kirkossa, molempien omien luostariemme johtajille, Lintulassa myös koko sisaristolle, sävelhartauden yleisölle Ilomantsissa ja ehtoopalvelukseen kokoontuneille Tapiolassa. Hrysopigi on luomuviljelyksen uranuurtaja Kreikassa. Yli 20 vuoden ajan nunnat ovat paitsi luomuviljelleet hedelmiä ja oliiveja, myös opettaneet koululaisille ja opiskelijoille luonnon kunnioittamista ja ympäristötietoisuutta. Luostarin ikonimaalaamo ja kirkkotekstiiliompelimo ovat kansainvälisesti tunnettuja ja tunnustettuja. Luostari myös julkaisee hengellistä kirjallisuutta, erityisesti isä Porfiriokseen liittyvää.
Kreetalaisten nunnien pyhiinvaellus Suomessa tapahtui arkkipiispa Leon kutsusta. Joka vuosi suuri joukko sekä ortodoksi-pyhiinvaeltajia että muun uskoisia suomalaisia matkailijoita vierailee luostarissa. Kaikki otetaan rakkaudella vastaan. Igumenian mielestä meidän tulee kohdata kaikki ihmiset, joita Jumala luoksemme lähettää. Igumenia onkin Haniassa ja koko Kreetalla erittäin kunnioitettu ja pidetty henkilö, jolta monet ihmiset ovat saaneet viisaita neuvoja ja lohdutusta elämäänsä. Luostaria johtaessaan hänen periaatteensa on tavata jokainen sisar päivittäin – tai ainakin puhua puhelimella, jos sisar sattuu olemaan kuuliaisuustehtävänsä takia luostarin ulkopuolella. Näiden enkelielämään vihittyjen naisten vierailu maassamme oli suuri ilo ja siunaus kaikille, joilla oli mahdollisuus tavata heidät.
Isä Rauno Pietarinen