Keskiviikko, Tammikuu 2, 2008
Tulevaisuuden tutkimuksen tulevaisuus
Muutama päivä sitten (30.12.2007) Economist.com julkaisi kirjoituksen futurologian tulevaisuudesta. Koska meidänkin kirkkomme on keskellä vuoteen 2020 ulottuvaa PTS-prosessia, on ehkä hyvä kertoa, mitä tuossa artikkelissa sanottiin.
Perinteinen futurologia kukoisti 1960- ja 70-luvuilla, jolloin kaikki oli selvää. Yhteiskunta ja teknologia eivät luvanneet suuria muutoksia. Tärkeimmät keksinnöt oli tehty jo 1800-luvulla ja niiden vaikutukset tunnettiin. Omana aikanamme taas muutostekijät ovat sellaisia, joita 99% meistä ei ymmärrä: geenimuuntelu, nanoteknologia, ilmaston muutos, kulttuurien törmäykset ja loputtomasti kasvava laskentateho. Tulevaisuuden tutkijoilla ei enää ole suuressa yleisössä kaikupohjaa pohdinnoilleen.
Vuonna 1982 puhuttiin megatrendeistä (John Naisbitt), mutta nyt puhutaan mikrotrendeistä (Mark Penn), joilla viitataan pienten ryhmien erityistarpeisiin. Tällaisia voivat olla vasenkätiset ihmiset tai nuoret vegaanit. Yhteisöllisyys tai muut suuret asiat eivät enää nouse kansanjoukkojen vaan ehkä joidenkin ryhmien ykkösarvoiksi. Avainsana on niche (eko/lokero).
Tulevaisuutta pohdittaessa kehotetaan ajattelemaan pienesti ja lyhyellä tähtäimellä. Edelleen täytyy osata sanoa ettei tiedä, sillä koskaan ennen se ei ole kuulostanut niin fiksulta kuin nyt. Näin menettelivät Kioton sopimuksen allekirjoittaneet maat kun taas USA ja Australia katsoivat ymmärtävänsä ilmastonmuutosta riittävän hyvin ollakseen allekirjoittamatta. Rahamarkkinatkin alkoivat oppia nöyryyttä vasta vuoden 2007 paniikin jälkeen. Viimeinen ohje kuuluu ” puhu vähän ja kuuntele paljon”. Monien ulottuvilla on nyt se tieto, joka oli ennen vain harvoilla. Niinpä suurten joukkojen harhakuvat ovat muuttuneet suurten joukkojen viisaudeksi. Tulevien tapahtumien todennäköisyyksiä lasketaan nyt suurilta ihmisjoukoilta kerätyistä arvioista.
Eiköhän pidetä nämä mielessä myös oman kirkkomme tulevaisuutta pohtiessamme.
Isä Rauno Pietarinen
Pia Valkonen kirjoittaa,
Perjantai, Tammikuu 4, 2008 @ 14:46
… Terveisiä piian blogista toisaalta täältä virtuaalimaailmasta. Mielenkiintoista tuo: “Yhteisöllisyys tai muut suuret asiat eivät enää nouse kansanjoukkojen vaan ehkä joidenkin ryhmien ykkösarvoiksi. Avainsana on niche (eko/lokero).”
Itse pongasin taannoin Tony Dunderfeltin kirjasta Intuitio ja tunnevistintä amerikkalaisen sosiologin Paul H. Rayn käsitteen transmoderni.
Rayn mukaan transmodernit ihmiset tulevat kaikista yhteiskuntaluokista ja he haluavat vaalia ihmisyyttä kasvottoman teknologian sijaan, kannattavat tasa-arvoa, kaihtavat tehoviljeltyä ruokaa, ovat huolissaan ympäristöstä, eivät hyväksy uskonnollista tai muuta fundamentalismia ja tahtovat edistää lähidemokratiaa.
Olisiko vaikka Pölösen Miikkula hento transmoderni utopia suomalaisittain - yhteyttä ja yhteisyyttä etsivien ortodoksien potentiaalinen ekolokero?
…miettii vasenkätinen lokisti
Pia Valkonen kirjoittaa,
Perjantai, Tammikuu 4, 2008 @ 18:50
… Kysyn tuolla edellisellä sitä, onko tulevaisuutemme ekologisissa pienyhteisöissä? Ettei kannattaisikaan odottaa veret seisauttavaa poliittista joukkoliikettä, vaikka Matti Virtanen Tehtaasta studioon -sosiologi arveli sellaisen tulevaksi. Antaisimme globalisaation ja EU:n olla, kääntyisimmekin kohti naapuria ja kysyisimme, kuka sinä olet.
Ja sitä, hoidettaisiinko yhdessä äitimme, isämme, tätimme tai enomme tai anoppimme.
Rauno Pietarinen kirjoittaa,
Lauantai, Tammikuu 12, 2008 @ 17:46
Yksi mahdollisuus varmaan ovat ort hengessä toimivat pienyhteisöt, joista kirkollamme on kokemuksia matkan varrelta. On kuitenkin muistettava, että eukaristinen yhteisö on aina kirkon perussolu eikä sitä voi korvata millään. Näen tarvetta sunnuntaitten välillä kokoontuville evankeliumin ihnateesta ammentaville pienyhteisöille, joiden jäsenet kuitenkin elävät kukin omaa elämäänsä, mutta kokoontuvat 1-2 kertaa viikolla “Herran nimessä”. Nykyiset seurakunnat ovat niin suuria (!) ja laajoilla alueilla, että niissä on vaikea kokea yhteisöllisyyttä. Seurakuntien kuitenkin tulisi voida tarjota tila- ym resursseja em ryhmien toiminnalle.