Lauantai, Toukokuu 31, 2008 by Laura Siren

Jos sinut, oi Kristus,
työnnän pois, kaikesta jään vaillle
miksi lankean kiusauksiin
kun Sinä et yhteenkään

Miksi rakastan ja kuitenkin unohdan
Sinä et milloinkaan.
siitä tiedän, Jumala kaikkivoipa
ihminen olen usein maallinen
vaikka kutsuit minut jo lapsena luoksesi

Mihin jää lapsen usko
miksi muuttuu se ajassa?

Näemme, koemme
ymmärrämme kiusaukset
langeten niihin itseämme puolustellen
syitä lukien, olemme unohtaneet huultemme portit
avoimeksi.

Luokka: Elämä, runot || Comments Off

Rukouksia maailmalla

Torstai, Toukokuu 29, 2008 by Laura Siren

Pienet pojat, pienet tytöt
maassa Afrikan
vailla ruokaa,
puhdasta juomaa
Oli mies ja nainen
työllä raskautettu
ruoalla ja juomalla
kyllästetty ihminen
Euroopassa, Aasiassa, Suomessakin
pohti huolia talosta ja rahasta
kumpikin osasi rukoilla
toinen, että Herra huolehtisi lapsestaan
toinen, että unohtuisi maalliset huolet
ennenkuin käyn Johanneksenleipäpuun suojaan
nukkumaan.

Meillä kaikilla eri maissa asuvilla kristityillä on se yhteinen piirre, että olemme kaikki ihmisiä, epätäydellisiä, tarvitsemme syödäksemme ruokaa, juodaksemme vettä ja henkiseksi ravinnoksi Jumalaa. Kaikki kristityt eri maissa rukoilevat jotain joka on heille tärkeätä ja rakasta tai ihan vaan kiitosta ja ylistystä Jumalalle kantavat. Ei unohdeta, että me olisimme voineet syntyä ihan eri asemaan, ihan eri tilanteeseen. Se kaikki on Jumalan kädessä.

Luokka: Luokittelematon || Comments Off

Pyhää Kolminaisuutta kohti

Sunnuntai, Toukokuu 11, 2008 by Laura Siren

Katseen luon Taivaan ikkunaan
yhteyteen Pyhän Kolminaisuuden
monet ovat avun saaneet
monet eivät vielä ole kysyneet
Kärsivällisesti kutsut meitä odottaen
kuin lapsi, joka kutsuu lintua luokseen
elämän siemenet käsissään

Luokka: Elämä, Juhlat, runot || Comments Off

Usein muuta

Maanantai, Toukokuu 5, 2008 by Laura Siren

Olemme suvaitsevaisia
tilanteen ulkopuolella
sen keskelle joutuessamme
suvaitsevaisuuden kuminauha
napsahtaa poikki
koemme järkytyksen
totuuden ja valheen
veteen piirretyn viivan
ei, en pystynytkään olemaan armollinen

Armo

Armo ei ole sitä

että toinen rukoilee rukoilemistaan

toista päästämään nolosta tilanteesta

vaan sitä, ettemme saata toisiamme noloon tilanteeseen.

Armo ei ole sade paahtavan auringonpaisteen jälkeen,

armo on sitä, että saamme lämpöä ja vettä

samana päivänä vaikka luvattiin jäätävää tihkua.

Luokka: Luokittelematon || Comments Off