Uusi johtaja haussa

Moskovan patriarkaatissa eletään jännittävää aikaa. Venäjän pääkaupungissa alkaa kirkolliskokous, joka valitsee 29. tammikuuta uuden patriarkan joulukuun alussa kuolleen Aleksei II:n tilalle. Kokoukseen osallistuu kaikkiaan yli 700 edustajaa patriarkaatin hiippakunnista, teologisista kouluista ja ulkomaiden edustustoista. Mukana on piispojen ja pappien lisäksi myös luostarien asukkaita ja maallikoita. Merkille pantavaa on, että maallikkojen joukossa on suurehko määrä liike-elämän edustajia. Huomionarvoista on myös se, että lähes puolet valitsijamiehistä tulee Venäjän ulkopuolella toimivista Moskovan patriarkaatin hiippakunnista. Kuten yleensä ennen vaaleja, käydään Moskovassa nyt kiivaita keskusteluja, tehdään kädenvääntöä, arvailuja ja arvattavasti myös sopimuksia. Siinä suhteessa kirkon vaalikäytäntö ei mitenkään eroa poliittisesta vaalista. Tämä siitä huolimatta, että edesmenneen patriarkan hautauspalvelusta seuranneella aterialla patriarkan virkaa Locum Tenens hoitava metropolitta Kirill vetosi paikalla olleisiin oman kirkkonsa piispoihin vireillä olevan vaalin tiimoilta. Hän pyysi harkintaa ja yksimielisyyttä, ettei uuden patriarkan valinnasta muodostuisi poliittisten vaalien kaltainen.

Tulevan torstain vaali on merkittävä ja kauaskantoinen koko ortodoksista maailmaa ajatellen. Uusi patriarkka osoittaa Venäjän kirkon tulevan suunnan joko uudistuksiin tai kohti konservatiivisuutta. Useissa venäläisissä tiedotusvälineissä on merkittävimmiksi patriarkkakandidaateiksi nostettu Smolenskin ja Kalingradin metropoliitta Kirill ja Kalugan ja Borovskin metropoliitta Kliment, jotka molemmat ovat Moskovan patriarkaatin synodin pysyviä jäseniä. Mutta myös jo 70 vuotta täyttäneiden metropoliittojen Filaretin ja Juvanalin ehdokkuutta on väläytelty. Lopullinen vaali tapahtuu viime sunnuntaina pidetyn piispainkokouksen asettamien kolmen ehdokkaan välillä. Ehdolle asetettiin odotetusti metropoliitat Kirill, Kliment ja Filaret. Äänestyksen ratkaisevat todennäköisesti Valko-Venäjän, Ukrainan, Moldovan sekä muiden Venäjän ulkopuolella monissa eri maissa toimivien hiippakuntien piispat ja maallikot, jotka muodostavat ainakin kolmanneksen valitsijoista.

Vahvimpana kandidaattina pidetään 62 -vuotiasta metropoliitta Kirilliä, joka johtaa kirkon ulkomaanasiain toimistoa ja on hyvin aktiivinen yhteiskuntaan päin. Hyvänä puhujana tunnettu Kirill pitää esiintymisestä ja hänellä on oma ohjelma sekä radiossa että televisiossa. Uudistusmielinen metropoliitta on ottanut kantaa poliittisiin kysymyksiin ja kannattaa mm. pakollista ortodoksisen uskonnon opetusta kouluissa. Hän on myös ehdottanut kirkon toiminnan rahoittamista suomalaiseen malliin verotuksella. Metropoliitta Klimentiä pidetään puolestaan Kremlin päättäjien, presidentti Medvedevin ja pääministeri Putinin omana kandidaattina. Kliment on jäänyt lännessä tuntemattomaksi ja häntä pidetään nationalistina ja Kirilliä konservatiivisempana. Vanhan polven metropoliitta Filaret on paljon kokenut ja hyvä kirkkopoliitikko. Jos hänet valitaan, on luvassa hengähdystauko, joka jättää aikaa tulevien patriarkkakandidaattien kasvulle. Aleksei II:n viitoittama linja tuskin muuttuisi, ainakaan uudistusmielisempään suuntaan.

Piispa Arseni