Ortodoksi.net - Tuoreet muutokset [fi]

Modalismi

2010-09-10T15:16:08Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 15.16
Rivi 1:		Rivi 1:
-	'''Modalismi''' on harhaoppi, jossa kolminaisuuden persoonat ovat vain saman persoonan pelastushistoriassa esiintyviä eri ilmenemismuotoja.	+	'''Modalismi''' on [[harhaoppi]], jossa [[Pyhä Kolminaisuus\|kolminaisuuden]] persoonat ovat vain saman persoonan pelastushistoriassa esiintyviä eri ilmenemismuotoja.

	[[Luokka:Harhaopit]][[Luokka:Tyngät]]		[[Luokka:Harhaopit]][[Luokka:Tyngät]]

Mystiikka

2010-09-10T15:16:02Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 15.16
Rivi 1:		Rivi 1:
-	'''Mystiikka''' (kreikan sanasta ''vaikeneminen'', ''μυω / muo'' ) tarkoittaa ~~kristinuskossa~~ ajatustapaa tai toimintaa, jonka avulla ihminen yrittää päästä mahdollisimman suoraan yhteyteen ~~Jumalan~~ kanssa. Mystinen kokemus on siis eräänlainen tunne siitä, että on yhtä Jumalan kanssa.	+	'''Mystiikka''' (kreikan sanasta ''vaikeneminen'', ''μυω / muo'' ) tarkoittaa [[kristinusko]]ssa ajatustapaa tai toimintaa, jonka avulla ihminen yrittää päästä mahdollisimman suoraan yhteyteen [[Jumala]]n kanssa. Mystinen kokemus on siis eräänlainen tunne siitä, että on yhtä Jumalan kanssa.

	Arkikielessä mystiikka merkitsee arvoituksellista, selittämätöntä, salaperäistä tai joskus jopa epäilyttävää.		Arkikielessä mystiikka merkitsee arvoituksellista, selittämätöntä, salaperäistä tai joskus jopa epäilyttävää.

Messianismi

2010-09-10T15:15:32Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 15.15
Rivi 1:		Rivi 1:
-	'''Messianismi''' on uskoa Messiaaseen, Pelastajaan ja Lunastajaan. Se on sekä uskoa Messiaan ilmaantumiseen että vakaumusta oman (uskon)aatteen paremmuudesta ja pyrkimystä nostaa se valtaan.	+	'''Messianismi''' on uskoa [[Messias\|Messiaaseen]], Pelastajaan ja Lunastajaan. Se on sekä uskoa Messiaan ilmaantumiseen että vakaumusta oman (uskon)aatteen paremmuudesta ja pyrkimystä nostaa se valtaan.

	[[Luokka:Kirkkohistoria]]		[[Luokka:Kirkkohistoria]]

Kristus kunnian kuningas

2010-09-10T15:14:37Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 15.14
Rivi 1:		Rivi 1:
-	[[Kuva:Kristus_kunnian_kuningas01.jpg\|thumb\|Kristus kunnian kuningas<br>(© Pyykkönen)]]	+	[[Kristus]] kunnian kuningas.[[Kuva:Kristus_kunnian_kuningas01.jpg\|thumb\|Kristus kunnian kuningas<br>(© Pyykkönen)]]

	[[Luokka:Ikonit]][[Luokka:Tyngät]]		[[Luokka:Ikonit]][[Luokka:Tyngät]]

Kirkonkellojen soitto

2010-09-10T15:13:33Z

Katumuksen mysteerio

2010-09-10T15:09:36Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 15.09
Rivi 1:		Rivi 1:
		+	* [[Katumus]]
	* [[Media:Euhologion_slaaviksi_synnintunnustus.pdf\|Katumuksen mysteerio suomeksi, slaaviksi ja venäjäksi PDF-tiedostona]]		* [[Media:Euhologion_slaaviksi_synnintunnustus.pdf\|Katumuksen mysteerio suomeksi, slaaviksi ja venäjäksi PDF-tiedostona]]

Homily of patriarch Bartholomeow 13.6.2010

2010-09-10T15:09:19Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 15.09
Rivi 2:		Rivi 2:

	By His All Holiness<br>		By His All Holiness<br>
-	Ecumenical Patriarch Bartholomew<br>	+	[[Ekumeeninen patriarkka\|Ecumenical Patriarch]] [[Bartholomeos (patriarkka)\|Bartholomew]]<br>
	at the Divine Liturgy</b><br>		at the Divine Liturgy</b><br>
	in Joensuu June 13, 2010</center>		in Joensuu June 13, 2010</center>

Kansanmurhan kasvot

2010-09-10T15:08:33Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 15.08
Rivi 1:		Rivi 1:
	<div align=right>(-> [[Media:Kansanmurhan_kasvot.pdf\|PDF-versiona]])</div>		<div align=right>(-> [[Media:Kansanmurhan_kasvot.pdf\|PDF-versiona]])</div>

-	'''''Serafim Seppälä'''''	+	'''''[[Serafim Seppälä]]'''''

	= Kansanmurhan kasvot armenialaisessa kuvataiteessa =		= Kansanmurhan kasvot armenialaisessa kuvataiteessa =

Augustinus

2010-09-10T14:46:19Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 14.46
Rivi 1:		Rivi 1:
-	'''Pyhästä Augustinuksesa''', Hippon piispasta (15.6.) tuli vaiherikkaan elämänsä jälkeen arvostettu ajattelija ja teologi, joka jätti jälkeensä suuren määrän kirjallisia teoksia. Hän on erityisen tunnettu armo-, kirkko-, virka- ja sakramenttiopeistaan. Augustinus vaikutti 800 vuoden ajan läntisen teologian muotoutumiseen aina skolastiikkaan saakka. Tämänkin jälkeen muun muassa reformistit saivat hänen kirjoituksistaan ajatuksia. Häntä pidetään lännen kirkon suurimpana kirkkoisänä.	+	'''Pyhästä Augustinuksesa''', Hippon piispasta (15.6.) tuli vaiherikkaan elämänsä jälkeen arvostettu ajattelija ja teologi, joka jätti jälkeensä suuren määrän kirjallisia teoksia. Hän on erityisen tunnettu armo-, kirkko-, virka- ja sakramenttiopeistaan. Augustinus vaikutti 800 vuoden ajan läntisen teologian muotoutumiseen aina [[Skolastiikka\|skolastiikkaan]] saakka. Tämänkin jälkeen muun muassa reformistit saivat hänen kirjoituksistaan ajatuksia. Häntä pidetään lännen kirkon suurimpana kirkkoisänä.

	== Elämä ==		== Elämä ==

Luomattoman valkeuden juhlana (opetuspuhe)

2010-09-10T14:46:00Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 14.46
Rivi 59:		Rivi 59:
	Siksi maallinen viisaus on usein vastakkaista Jumalan viisaudelle. Palamas viittaa harhaoppisiin, jotka hylkäävät Jumalan Ilmoituksen ja käyttävät sen sijaan ''"inhimillisiä arvailuja"''. [[Harhaoppi]]set ovat [[Ateisti\|ateisteja]], koska he eivät usko Jumalaan sellaisena kuin Hän on ilmoittanut Itsensä [[Profeetta\|profeetoille]], [[Apostoli\|apostoleille]] ja Kirkon isille.		Siksi maallinen viisaus on usein vastakkaista Jumalan viisaudelle. Palamas viittaa harhaoppisiin, jotka hylkäävät Jumalan Ilmoituksen ja käyttävät sen sijaan ''"inhimillisiä arvailuja"''. [[Harhaoppi]]set ovat [[Ateisti\|ateisteja]], koska he eivät usko Jumalaan sellaisena kuin Hän on ilmoittanut Itsensä [[Profeetta\|profeetoille]], [[Apostoli\|apostoleille]] ja Kirkon isille.

-	Ortodoksisen kirkon teologia tutkii jumalallisia [[Dogmi\|dogmeja]], totuutta Jumalasta, joka ''"todella on kaiken ymmärryksen yläpuolella"''. Filosofian ja teologian vertaaminen toisiinsa on lähinnä kahden erilaisen maailman ja olemisen vertaamista. Toisin kuin läntinen skolastiikka tai hänen opillinen vastustajastansa [[Barlaam Kalabrialainen]] (''k. 1348'') Gregorios Palamas rajaa filosofian tutkimisen ja sen mukaisen tiedon luotuun todellisuuteen.	+	Ortodoksisen kirkon teologia tutkii jumalallisia [[Dogmi\|dogmeja]], totuutta Jumalasta, joka ''"todella on kaiken ymmärryksen yläpuolella"''. Filosofian ja teologian vertaaminen toisiinsa on lähinnä kahden erilaisen maailman ja olemisen vertaamista. Toisin kuin läntinen [[Skolastiikka\|skolastiikka]] tai hänen opillinen vastustajastansa [[Barlaam Kalabrialainen]] (''k. 1348'') Gregorios Palamas rajaa filosofian tutkimisen ja sen mukaisen tiedon luotuun todellisuuteen.

	Barlaamiin vaikutti läntinen skolastinen ajattelu. Hänestä filosofinen ja teologinen tieto oli yhdenmukaista. Hän näki iankaikkiset ja luomattomat asiat ajallisen ja luodun näkökulmasta ja hylkäsi raamatullisen ja patristisen teologian tekemän eron luomattoman ja luodun välillä. Hän sivuutti myös Jumalan ilmoituksen läsnäolon ja vaikutuksen Kirkon historiassa.		Barlaamiin vaikutti läntinen skolastinen ajattelu. Hänestä filosofinen ja teologinen tieto oli yhdenmukaista. Hän näki iankaikkiset ja luomattomat asiat ajallisen ja luodun näkökulmasta ja hylkäsi raamatullisen ja patristisen teologian tekemän eron luomattoman ja luodun välillä. Hän sivuutti myös Jumalan ilmoituksen läsnäolon ja vaikutuksen Kirkon historiassa.

Lännen kirkko jakaantumisen jälkeen

2010-09-10T14:45:44Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 14.45
Rivi 28:		Rivi 28:
	Osoitus paavin vallan noususta maallisessa vallassa oli [[ristiretket]]. Ne suuntautuivat niin Pohjois-Eurooppaan kuin islamilaisille alueille. Ristiretkiä tehtiin vuosina 1095-1270 yhteensä seitsemän. Niitä on alettu kutsua aseellisiksi pyhiinvaelluksiksi, koska niiden suurimpana päämääränä oli pyhän kaupungin, [[Jerusalem]]in, vapauttaminen. Keskiaikaisen ihmisen maailmankuvan keskuksena oli Jerusalem, [[Jeesus\|Jeesuksen]] kaupunki, ja se oli uskottomien hallinnassa. Syitä lähtöön ristiretkelle oli myös muita. Taloudellinen tilanne oli heikko ja oli paljon sosiaalisia ongelmia, kuten nälänhätää. Ristiretket nähtiin keinona seikkailuille ja talouden kohentamiselle. Lisäksi lännen kirkko lupasi, etteivät lähtijät saa kirkollisia rangaistuksia.		Osoitus paavin vallan noususta maallisessa vallassa oli [[ristiretket]]. Ne suuntautuivat niin Pohjois-Eurooppaan kuin islamilaisille alueille. Ristiretkiä tehtiin vuosina 1095-1270 yhteensä seitsemän. Niitä on alettu kutsua aseellisiksi pyhiinvaelluksiksi, koska niiden suurimpana päämääränä oli pyhän kaupungin, [[Jerusalem]]in, vapauttaminen. Keskiaikaisen ihmisen maailmankuvan keskuksena oli Jerusalem, [[Jeesus\|Jeesuksen]] kaupunki, ja se oli uskottomien hallinnassa. Syitä lähtöön ristiretkelle oli myös muita. Taloudellinen tilanne oli heikko ja oli paljon sosiaalisia ongelmia, kuten nälänhätää. Ristiretket nähtiin keinona seikkailuille ja talouden kohentamiselle. Lisäksi lännen kirkko lupasi, etteivät lähtijät saa kirkollisia rangaistuksia.

-	Ristiretket onnistuivat ajamaan muslimit pois Sisiliasta ja Espanjasta, sekä hetkellisesti Palestiinasta. Palestiinan alueita hoitamaan perustettiin ritarikuntia, [[temppeliherrat]] (1119) ja [[johanniitat]] (1120). Ristiretket aiheuttivat paljon pahaa. Idän kirkon piirissä erityisesti [[Konstantinopolin hävitys 1204\|Konstantinopolin hävitys vuonna 1204]] eli niin kutsuttu neljäs ristiretki aiheutti paljon kaunaa. Lisäksi ne aiheuttivat kaunaa [[islam]]ilaisilla alueilla, joissa kristittyjen olot huononivat merkittävästi. Positiivisina puolina ristiretkien ansiosta länsi tutustui idän kirkkoon ja antiikin filosofiaan. Lännessä ennestään tuntematon Aristoteleen tuotanto oli säilynyt arabeilla, jotka olivatkin tieteissä Eurooppalaisia paljon edellä. Hänen tuotantonsa käännettiin 1100- ja 1200-luvuilla arabiasta latinaksi Sisiliassa ja Espanjassa. Ne vaikuttivat myöhemmin läntisen kirkon skolastiikan syntymiseen, jossa teologia ja filosofia yhdistyivät.	+	Ristiretket onnistuivat ajamaan muslimit pois Sisiliasta ja Espanjasta, sekä hetkellisesti Palestiinasta. Palestiinan alueita hoitamaan perustettiin ritarikuntia, [[temppeliherrat]] (1119) ja [[johanniitat]] (1120). Ristiretket aiheuttivat paljon pahaa. Idän kirkon piirissä erityisesti [[Konstantinopolin hävitys 1204\|Konstantinopolin hävitys vuonna 1204]] eli niin kutsuttu neljäs ristiretki aiheutti paljon kaunaa. Lisäksi ne aiheuttivat kaunaa [[islam]]ilaisilla alueilla, joissa kristittyjen olot huononivat merkittävästi. Positiivisina puolina ristiretkien ansiosta länsi tutustui idän kirkkoon ja antiikin filosofiaan. Lännessä ennestään tuntematon Aristoteleen tuotanto oli säilynyt arabeilla, jotka olivatkin tieteissä Eurooppalaisia paljon edellä. Hänen tuotantonsa käännettiin 1100- ja 1200-luvuilla arabiasta latinaksi Sisiliassa ja Espanjassa. Ne vaikuttivat myöhemmin läntisen kirkon [[Skolastiikka\|skolastiikan]] syntymiseen, jossa teologia ja filosofia yhdistyivät.

	==Roomalaiskatoliset instituutiot==		==Roomalaiskatoliset instituutiot==

Justin Popovitš

2010-09-10T14:45:28Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 14.45
Rivi 18:		Rivi 18:
	Isä Justinilta ilmestyi 1939 teos: ''”Teologian perusteet”'', jossa hän käsitteli ortodoksisen teologian luonnetta ja metodia ja läntisen yhteiskunnan henkeä ja näkemyksiä. Isä Justin ei koskaan pelännyt kertoa totuutta ihmiskunnan langenneesta tilasta ja aivan erityisesti Länsi-Euroopan uskonnollisen ja maallisen elämän harhoista. Hän kirjoitti 1900-luvun ateistisesta sosiaalihumanismista, joka on ideologisesti ja metodologisesti Euroopan näennäiskristillisen hengen hedelmää. Arkkimandriitta Justinin mielestä ihmiset elävät Euroopassa monijumalisuuden renessanssia. Valhekristukset ja valhejumalat ovat vallanneet Euroopan ja niitä kaupitellaan kaikkialla. Ne tappavat ihmisen ainutlaatuisen jumalallisen lahjan eli sielun.		Isä Justinilta ilmestyi 1939 teos: ''”Teologian perusteet”'', jossa hän käsitteli ortodoksisen teologian luonnetta ja metodia ja läntisen yhteiskunnan henkeä ja näkemyksiä. Isä Justin ei koskaan pelännyt kertoa totuutta ihmiskunnan langenneesta tilasta ja aivan erityisesti Länsi-Euroopan uskonnollisen ja maallisen elämän harhoista. Hän kirjoitti 1900-luvun ateistisesta sosiaalihumanismista, joka on ideologisesti ja metodologisesti Euroopan näennäiskristillisen hengen hedelmää. Arkkimandriitta Justinin mielestä ihmiset elävät Euroopassa monijumalisuuden renessanssia. Valhekristukset ja valhejumalat ovat vallanneet Euroopan ja niitä kaupitellaan kaikkialla. Ne tappavat ihmisen ainutlaatuisen jumalallisen lahjan eli sielun.

-	Pyhittäjä Justin opiskeli syvästi pyhiä kirjoituksia ja kirkkoisien elämää. Hän siirsi pyhät opetukset jokapäiväiseen elämäänsä. Hänen teologinen ja filosofinen tietonsa teki hänet kykeneväksi vertaamaan kirjoituksissaan toisiinsa ”maailman filosofiaa” ja ”[[Pyhä Henki\|Pyhän Hengen]] filosofiaa”. Hänen oli opetuksissaan uskollinen Kirkon patristiselle mielelle. Hän osoitti kirjoituksissaan riippumattomuutensa lännen skolastiikasta ja rationalismista. Hän vaati ortodokseja palamaan takaisin Kirkon teologian patristisiin lähteisiin.	+	Pyhittäjä Justin opiskeli syvästi pyhiä kirjoituksia ja kirkkoisien elämää. Hän siirsi pyhät opetukset jokapäiväiseen elämäänsä. Hänen teologinen ja filosofinen tietonsa teki hänet kykeneväksi vertaamaan kirjoituksissaan toisiinsa ”maailman filosofiaa” ja ”[[Pyhä Henki\|Pyhän Hengen]] filosofiaa”. Hänen oli opetuksissaan uskollinen Kirkon patristiselle mielelle. Hän osoitti kirjoituksissaan riippumattomuutensa lännen [[Skolastiikka\|skolastiikasta]] ja rationalismista. Hän vaati ortodokseja palamaan takaisin Kirkon teologian patristisiin lähteisiin.

	Kommunistit pakottivat toisen maailmansodan jälkeen arkkimandriitta Justinin eroamaan ja vetäytymään luostariin. Hän vaikutti yli 30 vuotta arvostettuna ortodoksisena ohjaajavanhuksena. Isä Justinista tuli kommunistisessa valtiossa ortodoksisen kirkon kätketty omatunto. Hän lukeutui 1900-luvun merkittäviin ortodoksisiin teologeihin, jotka aloittivat patristisen teologian elpymisen ortodoksisessa maailmassa.		Kommunistit pakottivat toisen maailmansodan jälkeen arkkimandriitta Justinin eroamaan ja vetäytymään luostariin. Hän vaikutti yli 30 vuotta arvostettuna ortodoksisena ohjaajavanhuksena. Isä Justinista tuli kommunistisessa valtiossa ortodoksisen kirkon kätketty omatunto. Hän lukeutui 1900-luvun merkittäviin ortodoksisiin teologeihin, jotka aloittivat patristisen teologian elpymisen ortodoksisessa maailmassa.

Kirkko ihmissielujen sairaalana (opetuspuhe)

2010-09-10T14:45:19Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 14.45
Rivi 48:		Rivi 48:
	Kirkon pyhät isät opettavat, että Jumala on persoonallisesti ihmisen kärsimyksessä. Hän jakaa ihmisen kärsimyksen ja osallistuu siihen. Hän on läsnä kärsivässä ihmisessä ja luomakunnassa. Pyhän Gregorios Palamaksen mukaan voidaan sanoa, että Jumala on täydellisesti läsnä luomattomissa energioissaan, joissa Hän ilmaisee Itsensä ihmisille.		Kirkon pyhät isät opettavat, että Jumala on persoonallisesti ihmisen kärsimyksessä. Hän jakaa ihmisen kärsimyksen ja osallistuu siihen. Hän on läsnä kärsivässä ihmisessä ja luomakunnassa. Pyhän Gregorios Palamaksen mukaan voidaan sanoa, että Jumala on täydellisesti läsnä luomattomissa energioissaan, joissa Hän ilmaisee Itsensä ihmisille.

-	Bysanttilaisten teologien ajatukset kärsimyksestä erosivat keskiaikaisen lännen skolastiikan ja muslimien näkemyksistä. Bysanttilaisen käsityksen mukaan Jumala rakastaa ihmistä. Kärsimys ei ole ihmisen pelastuksen hinta. Bysanttilainen teologinen perinne näkee kärsimyksen ja tuskan syntiinlankeemuksen aiheuttaman pahan seurauksena. Jumala ei ole luonut kärsimystä, mutta sallii sen hengellisenä kasvatuksena. Kärsimys voi johtaa ihmisen tietoisuuteen siitä, että ihmisen elämä riippuu Jumalan rakkaudesta ja armosta. Kärsimykseen voi liittyä uskovan syvää tietoisuutta himojen aiheuttamasta omasta haavoittuvuudesta, kuolevaisuudesta ja riippuvuudesta Jumalaan. Jumala on elämän antaja ja ylläpitäjä. Hän myös parantaa ja eheyttää synnin haavat. Jumala on Terapeutti.	+	Bysanttilaisten teologien ajatukset kärsimyksestä erosivat keskiaikaisen lännen [[Skolastiikka\|skolastiikan]] ja muslimien näkemyksistä. Bysanttilaisen käsityksen mukaan Jumala rakastaa ihmistä. Kärsimys ei ole ihmisen pelastuksen hinta. Bysanttilainen teologinen perinne näkee kärsimyksen ja tuskan syntiinlankeemuksen aiheuttaman pahan seurauksena. Jumala ei ole luonut kärsimystä, mutta sallii sen hengellisenä kasvatuksena. Kärsimys voi johtaa ihmisen tietoisuuteen siitä, että ihmisen elämä riippuu Jumalan rakkaudesta ja armosta. Kärsimykseen voi liittyä uskovan syvää tietoisuutta himojen aiheuttamasta omasta haavoittuvuudesta, kuolevaisuudesta ja riippuvuudesta Jumalaan. Jumala on elämän antaja ja ylläpitäjä. Hän myös parantaa ja eheyttää synnin haavat. Jumala on Terapeutti.

	Kaikki kärsimys ei ole pelasta ja eheytä. Jo varhaiskirkon isät ja opettajat tähdensivät, että varsinkin lapsia uhkaa usein köyhyys, heitteille jättäminen ja prostituutio. Nykyisin tilanne on maailmassa vielä raadollisempi. Lapsia saattavat käyttää seksuaalisesti hyväksi itseään kristittyinä pitävät vanhemmat tai jonkun uskonnollisen ryhmän papisto ja johtajisto. Lisäksi länsimaissa nuoriin ihmisiin kohdistuu monenlaisia väkivallan muotoa. Yhdysvalloissa pornografia aiheuttaa valtava liiketoimintana kärsimystä erityisesti naisille ja lapsille.		Kaikki kärsimys ei ole pelasta ja eheytä. Jo varhaiskirkon isät ja opettajat tähdensivät, että varsinkin lapsia uhkaa usein köyhyys, heitteille jättäminen ja prostituutio. Nykyisin tilanne on maailmassa vielä raadollisempi. Lapsia saattavat käyttää seksuaalisesti hyväksi itseään kristittyinä pitävät vanhemmat tai jonkun uskonnollisen ryhmän papisto ja johtajisto. Lisäksi länsimaissa nuoriin ihmisiin kohdistuu monenlaisia väkivallan muotoa. Yhdysvalloissa pornografia aiheuttaa valtava liiketoimintana kärsimystä erityisesti naisille ja lapsille.

Ortodoksit ja Brestin unioni (opetuspuhe)

2010-09-10T14:43:53Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 14.43
Rivi 43:		Rivi 43:
	== Unionin vaikutus venäläiseen teologiaan ==		== Unionin vaikutus venäläiseen teologiaan ==

-	Vaikutus ulottui vieläkin syvemmälle. Ortodoksiseen teologiaan pesiytyi lännen skolastisen ajattelun piirteitä. Kiovan metropoliitta '''Pietari Mogila''' (1597-1647) vaikutti ratkaisevasti tähän kehitykseen. Hän kuitenkin vastusti unionia Rooman kanssa ja puolusti Kiovan kirkon itsenäisyyttä. Kuitenkaan hänen opilliset määritelmänsä eivät juuri eronneet Rooman kirkon teologisista mielipiteistä. Mogilan vuonna 1640 perustama Kiovan hengellinen akatemia oli hengeltään latinalainen koulu. Kieli, tavat ja teologia heijastivat lännen kulttuurivaikutteita. Mogilan ''Confessio Orthodoxa'' on lähempänä latinalaista skolastiikkaa kuin idän kirkon isien perinnettä.	+	Vaikutus ulottui vieläkin syvemmälle. Ortodoksiseen teologiaan pesiytyi lännen [[Skolastiikka\|skolastisen]] ajattelun piirteitä. Kiovan metropoliitta '''Pietari Mogila''' (1597-1647) vaikutti ratkaisevasti tähän kehitykseen. Hän kuitenkin vastusti unionia Rooman kanssa ja puolusti Kiovan kirkon itsenäisyyttä. Kuitenkaan hänen opilliset määritelmänsä eivät juuri eronneet Rooman kirkon teologisista mielipiteistä. Mogilan vuonna 1640 perustama Kiovan hengellinen akatemia oli hengeltään latinalainen koulu. Kieli, tavat ja teologia heijastivat lännen kulttuurivaikutteita. Mogilan ''Confessio Orthodoxa'' on lähempänä latinalaista skolastiikkaa kuin idän kirkon isien perinnettä.

	Teoksesta voidaan löytää kolmen eri roomalaiskatolisen katekismuksen “jälkiä”. Mogila sai vaikutteita ''Cathechismus Romanuksesta'' sekä '''Petrus Canisiuksen''' ja '''Roberto Bellarminen''' katekismuksista. Myös '''Tuomas Akvinolaisen''' ''Summa Theologica'' vaikutti Mogilaan. Pietari Mogila jakaa teoksensa kolmeen osaan, kolmen teologisen perushyveen uskon, toivon ja rakkauden pohjalta. Teoksen perusjako kolmeen osaan perustuu hyveen lisäksi näkemykseen siitä, että “ortodokseilla ja roomalaiskatolisilla pelastus perustuu uskoon ja tekoihin.” Todennäköisesti Confessio Orthodoxa on syntynyt useiden tekijöiden yhteistyönä.		Teoksesta voidaan löytää kolmen eri roomalaiskatolisen katekismuksen “jälkiä”. Mogila sai vaikutteita ''Cathechismus Romanuksesta'' sekä '''Petrus Canisiuksen''' ja '''Roberto Bellarminen''' katekismuksista. Myös '''Tuomas Akvinolaisen''' ''Summa Theologica'' vaikutti Mogilaan. Pietari Mogila jakaa teoksensa kolmeen osaan, kolmen teologisen perushyveen uskon, toivon ja rakkauden pohjalta. Teoksen perusjako kolmeen osaan perustuu hyveen lisäksi näkemykseen siitä, että “ortodokseilla ja roomalaiskatolisilla pelastus perustuu uskoon ja tekoihin.” Todennäköisesti Confessio Orthodoxa on syntynyt useiden tekijöiden yhteistyönä.

Ortodoksinen kirkko ja maallistuminen (opetuspuhe)

2010-09-10T14:43:41Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 14.43
Rivi 17:		Rivi 17:
	Koska teologia on Kirkon usko ja ääni, siitä seuraa, että kaikki, mitä on sanottu Kirkosta, sopii myös teologiaan. Teologia on Jumalan sanaa (''theo~logia''). Se edellyttää, että hänen, joka puhuu teologiasta, täytyy myös tuntea Jumala. Ortodoksisessa kirkossa Jumalan tunteminen ei ole intellektuaalinen, vaan hengellinen asia eli se on yhteydessä ihmisen Jumala-suhteeseen. Siksi ortodoksinen teologia on identtinen Jumalan näkemisen kanssa ja teologia on identtinen ''“Jumalan näkijän kanssa”''. Ortodoksisesta lähtökohdasta käsin teologi on ihminen, joka todistaa Jumalan kunniasta tai ainakin hyväksyy niiden kokemuksen, jotka ovat saavuttaneet jumaloitumisen.		Koska teologia on Kirkon usko ja ääni, siitä seuraa, että kaikki, mitä on sanottu Kirkosta, sopii myös teologiaan. Teologia on Jumalan sanaa (''theo~logia''). Se edellyttää, että hänen, joka puhuu teologiasta, täytyy myös tuntea Jumala. Ortodoksisessa kirkossa Jumalan tunteminen ei ole intellektuaalinen, vaan hengellinen asia eli se on yhteydessä ihmisen Jumala-suhteeseen. Siksi ortodoksinen teologia on identtinen Jumalan näkemisen kanssa ja teologia on identtinen ''“Jumalan näkijän kanssa”''. Ortodoksisesta lähtökohdasta käsin teologi on ihminen, joka todistaa Jumalan kunniasta tai ainakin hyväksyy niiden kokemuksen, jotka ovat saavuttaneet jumaloitumisen.

-	Lännessä vapaamielinen teologia analysoi ja tulkitsee Pyhää [[Raamattu]]a inhimillisen ja puhtaan älyn kautta. Tämä koskee myös [[Bysantti\|Bysantin]] kukistumisen jälkeistä ortodoksista teologiaa. Tyypillinen [[Patristiikka\|patristisen]] [[traditio]]n ulkopuolella vaikuttanut [[Sekularismi\|sekulaariteologia]] on niin sanottu ''skolastinen teologia''. Se kehittyi lännessä 1000-1400-luvulla. Skolastinen teologia luotti paljon filosofiaan, erityisesti '''Aristoteleen''' filosofiaan ja pyrki rationaalisesti selittämään kaiken suhteessa Jumalaan. Skolastinen teologia pyrki rationaalisesti ymmärtämään Jumalan ilmoituksen ja harmonisoimaan teologian ja filosofian. Sille on luonteenomaista '''Anselm Canterburylaisen''' (''k. 1109'') sanonta: ''“Uskon ymmärtääkseni.”''	+	Lännessä vapaamielinen teologia analysoi ja tulkitsee Pyhää [[Raamattu]]a inhimillisen ja puhtaan älyn kautta. Tämä koskee myös [[Bysantti\|Bysantin]] kukistumisen jälkeistä ortodoksista teologiaa. Tyypillinen [[Patristiikka\|patristisen]] [[traditio]]n ulkopuolella vaikuttanut [[Sekularismi\|sekulaariteologia]] on niin sanottu ''[[Skolastiikka\|skolastinen]] teologia''. Se kehittyi lännessä 1000-1400-luvulla. Skolastinen teologia luotti paljon filosofiaan, erityisesti '''Aristoteleen''' filosofiaan ja pyrki rationaalisesti selittämään kaiken suhteessa Jumalaan. Skolastinen teologia pyrki rationaalisesti ymmärtämään Jumalan ilmoituksen ja harmonisoimaan teologian ja filosofian. Sille on luonteenomaista '''Anselm Canterburylaisen''' (''k. 1109'') sanonta: ''“Uskon ymmärtääkseni.”''

	Skolastiikan metodologia on yhtenäinen. Toisin sanoen myös teologian tutkimuskenttä on yksi osa koko luotua todellisuutta. Tästä seuraa, että myös filosofialla oppiaineena, joka ymmärretään Jumalan lahjaksi, on suora sukulaisuussuhde teologiaan. Skolastinen teologia huipentui '''Tuomas Akvinolaiseen''' (''k. 1274''). Hän väitti, että kristilliset totuudet voidaan jakaa luonnollisiin ja yliluonnollisiin. Luonnolliset totuudet, kuten Jumalan olemassaolo, voidaan todistaa filosofisesti, yliluonnolliset totuudet, kuten esimerkiksi [[Pyhä Kolminaisuus]], Logoksen [[inkarnaatio]] tai ruumiiden ylösnousemus, ovat asioita, joita ei voi todistaa filosofisesti, mutta voidaan osoittaa, etteivät ne ole irrationaalisia. Skolastiikka sitoi yhteen teologian ja filosofian ja erityisesti metafysiikan, ja sen seurauksena usko turmeltui. Skolastiikka romahti ja tieteet vapautuivat nopeasti kirkon holhouksesta.		Skolastiikan metodologia on yhtenäinen. Toisin sanoen myös teologian tutkimuskenttä on yksi osa koko luotua todellisuutta. Tästä seuraa, että myös filosofialla oppiaineena, joka ymmärretään Jumalan lahjaksi, on suora sukulaisuussuhde teologiaan. Skolastinen teologia huipentui '''Tuomas Akvinolaiseen''' (''k. 1274''). Hän väitti, että kristilliset totuudet voidaan jakaa luonnollisiin ja yliluonnollisiin. Luonnolliset totuudet, kuten Jumalan olemassaolo, voidaan todistaa filosofisesti, yliluonnolliset totuudet, kuten esimerkiksi [[Pyhä Kolminaisuus]], Logoksen [[inkarnaatio]] tai ruumiiden ylösnousemus, ovat asioita, joita ei voi todistaa filosofisesti, mutta voidaan osoittaa, etteivät ne ole irrationaalisia. Skolastiikka sitoi yhteen teologian ja filosofian ja erityisesti metafysiikan, ja sen seurauksena usko turmeltui. Skolastiikka romahti ja tieteet vapautuivat nopeasti kirkon holhouksesta.

Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka

2010-09-10T14:43:24Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 14.43
Rivi 1:		Rivi 1:
	Helsingin yliopiston sivuilla '''teologisesta etiikasta ja sosiaalietiikasta''' oppiaineena sanotaan:		Helsingin yliopiston sivuilla '''teologisesta etiikasta ja sosiaalietiikasta''' oppiaineena sanotaan:
-	:: ''Teologisessa etiikassa ja sosiaalietiikassa tarkastellaan etiikan teorioita ja moraaliseen käyttäytymiseen liittyviä kysymyksiä. Teologisen etiikan opetuksen ja tutkimuksen kirjoon kuuluu etiikan historia antiikista ja kristinuskon alusta alkaen, muun muassa aristotelinen hyvetraditio, augustinolainen tahdon teoria sekä skolastiikan ja reformaation ihmistä sekä oikeaa ja väärää koskevat teoriat.	+	:: ''Teologisessa etiikassa ja sosiaalietiikassa tarkastellaan etiikan teorioita ja moraaliseen käyttäytymiseen liittyviä kysymyksiä. Teologisen etiikan opetuksen ja tutkimuksen kirjoon kuuluu etiikan historia antiikista ja kristinuskon alusta alkaen, muun muassa aristotelinen hyvetraditio, augustinolainen tahdon teoria sekä [[Skolastiikka\|skolastiikan]] ja reformaation ihmistä sekä oikeaa ja väärää koskevat teoriat.

	:: ''Tutkimuksen kohteena ovat eettiseltä kannalta merkittävät maailmanlaajuiset ongelmat. Sosiaalietiikka, soveltava etiikka, bioetiikka sekä lääketieteen ja talouden eettiset kysymykset ovat myös osa teologisen etiikan aineista.''		:: ''Tutkimuksen kohteena ovat eettiseltä kannalta merkittävät maailmanlaajuiset ongelmat. Sosiaalietiikka, soveltava etiikka, bioetiikka sekä lääketieteen ja talouden eettiset kysymykset ovat myös osa teologisen etiikan aineista.''

Kristuksen kasteen juhlana (opetuspuhe)

2010-09-10T14:43:13Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 14.43
Rivi 23:		Rivi 23:
	:: ''“Vapahtaja, joka on luomaton jumaluudessaan, tuli ihmiseksi meidän takiamme. Hän eli meidän tähtemme, ja näin hän osoitti meille tien takaisin todelliseen elämään. Kaiken sen, minkä hän kärsi ihmisenä lihassaan, hän kärsi meidän vuoksemme parantaakseen syntiset halumme. Syntiemme tähden hänen piti kuolla ja nousta ylös ja astua ylös taivaaseen. Ja Hän tarjoaa meille ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän.”''		:: ''“Vapahtaja, joka on luomaton jumaluudessaan, tuli ihmiseksi meidän takiamme. Hän eli meidän tähtemme, ja näin hän osoitti meille tien takaisin todelliseen elämään. Kaiken sen, minkä hän kärsi ihmisenä lihassaan, hän kärsi meidän vuoksemme parantaakseen syntiset halumme. Syntiemme tähden hänen piti kuolla ja nousta ylös ja astua ylös taivaaseen. Ja Hän tarjoaa meille ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän.”''

-	Jumalan terapeuttinen toiminta maailman edestä tulee todelliseksi ja jatkuu jumalallisessa [[liturgia]]ssa. Siksi ortodoksinen liturgia maailman edestä on ensiarvoisen tärkeä. Kirkon varhaisessa perinteessä kaste, mirhavoitelu ja [[eukaristia]] kuuluivat yhteen, ne muodostivat yhden liturgisen järjestyksen. Valitettavasti nykyinen ortodoksinen käytäntö toimittaa sakramentaalisia mysteerioita erillään eukaristisesta yhteydestä ei palvele oikein käsitystä Kirkosta ja eukaristiasta. Latinalaisen skolastiikan vaikutuksesta ortodoksinen liturgiikka alkoi pitää eukaristiaa vain yhtenä Kirkon monista toimituksista ja mysteerioista vääristäen siten koko liturgisen perinteen näkemyksen, vaikka [[Traditio]] on aina pitänyt eukaristiaa koko kirkollisen elämän lähteenä ja keskuksena.	+	Jumalan terapeuttinen toiminta maailman edestä tulee todelliseksi ja jatkuu jumalallisessa [[liturgia]]ssa. Siksi ortodoksinen liturgia maailman edestä on ensiarvoisen tärkeä. Kirkon varhaisessa perinteessä kaste, mirhavoitelu ja [[eukaristia]] kuuluivat yhteen, ne muodostivat yhden liturgisen järjestyksen. Valitettavasti nykyinen ortodoksinen käytäntö toimittaa sakramentaalisia mysteerioita erillään eukaristisesta yhteydestä ei palvele oikein käsitystä Kirkosta ja eukaristiasta. Latinalaisen [[Skolastiikka\|skolastiikan]] vaikutuksesta ortodoksinen liturgiikka alkoi pitää eukaristiaa vain yhtenä Kirkon monista toimituksista ja mysteerioista vääristäen siten koko liturgisen perinteen näkemyksen, vaikka [[Traditio]] on aina pitänyt eukaristiaa koko kirkollisen elämän lähteenä ja keskuksena.

	[[Paavali (apostoli)\|Pyhän apostoli Paavalin]] mukaan uskomme ensisijainen ja korkein salaisuus on lihaksitullut Kristus (''1.Tim.3:16''). Kristus on mysteerio, pyhä salaisuus, joka tulee konkreettiseksi ja toimivaksi Kirkon pyhissä mysteerioissa. Kirkon pyhät toimitukset liittyvät Herramme Kristuksen lihaksitulemiseen. Kirkon patristisessa opetuksessa Kristuksen lihaksituleminen tulee todelliseksi Jumalan Pyhän Historian tapahtumaksi Hänen kasteessaan Jordanilla. Vanha järjestys jää taakse, ja uusi järjestys Kristuksessa tulee sen sijalle. Kristus syntyi ihmiseksi johdattaakseen langenneen ihmisyyden Jumalan viisauteen ja valkeuteen. Jeesus Kristus, lihaksi tullut Sana tuli maailmaan vapauttaakseen ihmiset demonisesta harhasta ja synnin orjuudesta.		[[Paavali (apostoli)\|Pyhän apostoli Paavalin]] mukaan uskomme ensisijainen ja korkein salaisuus on lihaksitullut Kristus (''1.Tim.3:16''). Kristus on mysteerio, pyhä salaisuus, joka tulee konkreettiseksi ja toimivaksi Kirkon pyhissä mysteerioissa. Kirkon pyhät toimitukset liittyvät Herramme Kristuksen lihaksitulemiseen. Kirkon patristisessa opetuksessa Kristuksen lihaksituleminen tulee todelliseksi Jumalan Pyhän Historian tapahtumaksi Hänen kasteessaan Jordanilla. Vanha järjestys jää taakse, ja uusi järjestys Kristuksessa tulee sen sijalle. Kristus syntyi ihmiseksi johdattaakseen langenneen ihmisyyden Jumalan viisauteen ja valkeuteen. Jeesus Kristus, lihaksi tullut Sana tuli maailmaan vapauttaakseen ihmiset demonisesta harhasta ja synnin orjuudesta.

Georges Florovski

2010-09-10T14:42:55Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 14.42
Rivi 11:		Rivi 11:
	Vuonna 1925 Florovsky nimitettiin [[Patristiikka\|patristiikan]] professoriksi Pariisin [[Pyhän Sergein ortodoksisen teologian instituutti]]in. Tästä hän löysi oman todellisen kutsumuksensa. Patristiikasta tuli hänen ''"puumerkkinsä"'' ortodoksisessa teologiassa ja [[Eksegetiikka\|eksegetiikassa]], Raamatun selityksessä. Vaikka hän ei ollut suorittanut akateemista tutkintoa teologiassa (''lukuun ottamatta useita kunnia-arvoja, joita hän sai myöhemmin''), Florovski vietti loput elämästään opettajana teologisissa laitoksissa.		Vuonna 1925 Florovsky nimitettiin [[Patristiikka\|patristiikan]] professoriksi Pariisin [[Pyhän Sergein ortodoksisen teologian instituutti]]in. Tästä hän löysi oman todellisen kutsumuksensa. Patristiikasta tuli hänen ''"puumerkkinsä"'' ortodoksisessa teologiassa ja [[Eksegetiikka\|eksegetiikassa]], Raamatun selityksessä. Vaikka hän ei ollut suorittanut akateemista tutkintoa teologiassa (''lukuun ottamatta useita kunnia-arvoja, joita hän sai myöhemmin''), Florovski vietti loput elämästään opettajana teologisissa laitoksissa.

-	Vuonna 1932 Florovski vihittiin [[Pappeus\|pappeuteen]]. 1930-luvulla hän toteutti laajoja tutkimuksia Euroopan kirjastoissa ja kirjoitti tärkeimmät teoksensa patristiikan alalta kuin myös hänen ''"magnum opuksensa"'' pääteoksensa, ''"Venäläisen teologian tiet"''. Tässä valtavassa teoksessa hän kyseenalaisti skolastiikan, pietismin ja idealismin läntiset vaikutukset venäläisessä teologiassa ja vaati sen uudelleenarviointia patrististen kirjoitusten valossa. Teos otettiin vastaan joko innostuksella tai tuomitsemisella - Venäjän emigranttien joukoissa ei ollut kenelläkään neutraalia asennetta teoksen suhteen. Kriitikkojen joukossa oli myös Bulgakov, Pyhän Sergein instituutin johtaja ja näkyvä venäläisen 1800-luvun teologisen tradition kannattaja, samoin joukkoon kuului myös Berdjajev, 1900-luvun uskonnollisen renessanssin kannattaja.	+	Vuonna 1932 Florovski vihittiin [[Pappeus\|pappeuteen]]. 1930-luvulla hän toteutti laajoja tutkimuksia Euroopan kirjastoissa ja kirjoitti tärkeimmät teoksensa patristiikan alalta kuin myös hänen ''"magnum opuksensa"'' pääteoksensa, ''"Venäläisen teologian tiet"''. Tässä valtavassa teoksessa hän kyseenalaisti [[Skolastiikka\|skolastiikan]], pietismin ja idealismin läntiset vaikutukset venäläisessä teologiassa ja vaati sen uudelleenarviointia patrististen kirjoitusten valossa. Teos otettiin vastaan joko innostuksella tai tuomitsemisella - Venäjän emigranttien joukoissa ei ollut kenelläkään neutraalia asennetta teoksen suhteen. Kriitikkojen joukossa oli myös Bulgakov, Pyhän Sergein instituutin johtaja ja näkyvä venäläisen 1800-luvun teologisen tradition kannattaja, samoin joukkoon kuului myös Berdjajev, 1900-luvun uskonnollisen renessanssin kannattaja.

	Vuonna 1949 Florovski muutti New Yorkiin Pyhän Vladimirin seminaarin dekaaniksi. Florovskin teologisen opetussuunnitelman kehittämistyö johti siihen, että New Yorkin osavaltion yliopiston johtokunta myönsi seminaarille ehdottoman toimiluvan vuonna 1953. Hän toimi dekaanina aina vuoteen 1955 asti ja sen jälkeen opetti vielä Harvardin uskonnollisessa koulussa (''vv. 1956 - 1964'') patristiikkaa ja venäläistä uskonnollista ajatusmaailmaa ja myöhemmin vielä Princetonissa (''vv. 1964 - 1972'') slaavilaisia kieliä ja kirjallisuutta. Hän kuoli vuonna 1979.		Vuonna 1949 Florovski muutti New Yorkiin Pyhän Vladimirin seminaarin dekaaniksi. Florovskin teologisen opetussuunnitelman kehittämistyö johti siihen, että New Yorkin osavaltion yliopiston johtokunta myönsi seminaarille ehdottoman toimiluvan vuonna 1953. Hän toimi dekaanina aina vuoteen 1955 asti ja sen jälkeen opetti vielä Harvardin uskonnollisessa koulussa (''vv. 1956 - 1964'') patristiikkaa ja venäläistä uskonnollista ajatusmaailmaa ja myöhemmin vielä Princetonissa (''vv. 1964 - 1972'') slaavilaisia kieliä ja kirjallisuutta. Hän kuoli vuonna 1979.

Ferrara-Firenzen unionikokous

2010-09-10T14:42:24Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 14.42
Rivi 13:		Rivi 13:
	Pyhän Gregorios Palamaksen mukaan [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa]] yhteisössä vaikuttaa todellinen Jumalan näkeminen, tieto korkeimmasta kokemuksesta, teot ja elämä, jotka ovat ortodoksisen teologian todellinen tutkimuskenttä. Teologiassa on kyse Kirkon elämänkokemuksesta.		Pyhän Gregorios Palamaksen mukaan [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisessa]] yhteisössä vaikuttaa todellinen Jumalan näkeminen, tieto korkeimmasta kokemuksesta, teot ja elämä, jotka ovat ortodoksisen teologian todellinen tutkimuskenttä. Teologiassa on kyse Kirkon elämänkokemuksesta.

-	Paleologos-kausi oli myös idän ja lännen teologisen keskustelun ja taistelun aikaa. Bysanttilaiset teologit kohtasivat unionikokouksissa (''Lyon 1274 ja Ferrara-Firenze 1438-1439'') lännen skolastisen teologian ja humanistisen renessanssin haasteet.	+	Paleologos-kausi oli myös idän ja lännen teologisen keskustelun ja taistelun aikaa. Bysanttilaiset teologit kohtasivat unionikokouksissa (''Lyon 1274 ja Ferrara-Firenze 1438-1439'') lännen [[Skolastiikka\|skolastisen]] teologian ja humanistisen renessanssin haasteet.

	Ensimmäinen merkittävä kreikkalainen unionisti oli '''Demetrios Kydones''' (''n. 1324-1397''). Hänen kreikankieliset käännöksensä '''Tuomas Akvinolaisen''' (''k. 1274'') teoksista ''“Summa contra Gentiles”'' ja ''“Summa Theologiae”'' vaikuttivat kreikkalaisiin tulevina vuosisatoina.		Ensimmäinen merkittävä kreikkalainen unionisti oli '''Demetrios Kydones''' (''n. 1324-1397''). Hänen kreikankieliset käännöksensä '''Tuomas Akvinolaisen''' (''k. 1274'') teoksista ''“Summa contra Gentiles”'' ja ''“Summa Theologiae”'' vaikuttivat kreikkalaisiin tulevina vuosisatoina.

Skolastiikka

2010-09-10T14:40:46Z

Ak: Uusi sivu: Skolastiikka oli filosofinen suuntaus, joka oli suosittu keskiajalla vuosina 1100–1500. Sen ajatus oli yhdistää klassinen filosofia ja teologia. Tunnettuja skolastikkoja oliva...

Uusi sivu

Skolastiikka oli filosofinen suuntaus, joka oli suosittu keskiajalla vuosina 1100–1500. Sen ajatus oli yhdistää klassinen filosofia ja [[teologia]]. Tunnettuja skolastikkoja olivat:

* Pierre Abélard
* Petrus Lombardus
* Roger Bacon
* Albert Suuri
* [[Tuomas Akvinolainen]]
* Duns Scotus
* Wilhelm Ockhamilainen

'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''

[[Luokka:Teologia]]
[[Luokka:Tyngät]]

Tuomas Akvinolainen

2010-09-10T14:34:55Z

Ak: Uusi sivu: Tuomas Akvinolainen Gozzolin maalauksessa vuosilta 1470-1475 (©) Petja PyykkönenTuomas Akvinolainen eli Thomas Aquinas (1225-1274) ol...

Uusi sivu

[[Kuva:Tuomas_akvinolainen01.jpg|thumb|Tuomas Akvinolainen Gozzolin maalauksessa vuosilta 1470-1475 (©) Petja Pyykkönen]]Tuomas Akvinolainen eli Thomas Aquinas (1225-1274) oli italialainen [[roomalaiskatolinen]] filosofi ja [[teologi]], joka edusti [[skolastiikka|skolastista]] koulukuntaa, jonka tarkoituksena oli selittää teologiaa filosofia menetelmin. Hän on yksi roomalaiskatolisen kirkon suurista teologeista. Henen oppinsa ovat yhä roomalaiskatolisen kirkon teologian perustana.

'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]

[[Luokka:Henkilöt]]

Toiminnot:Loki/upload

2010-09-10T14:28:12Z

tallensi tiedoston Kuva:Tuomas akvinolainen01.jpg: Tuomas Akvinolainen. Kuva: Petja Pyykkönen Luokka:Kuvat Luokka:Kuvat/Henkilöt

Toiminnot:Loki/delete

2010-09-10T13:38:11Z

poisti sivun Kuva:Theofilos valamo 06.jpg: Poistettiin vanha versio 20100910133710!Theofilos_valamo_06.jpg

Franciscus Assisilainen

2010-09-10T13:37:47Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 13.37
Rivi 2:		Rivi 2:
	[[Kuva:Franciscus_assisilainen02.jpg\|thumb\|<center><small>Francicus Assisilainen 1300-luvun maalauksessa.<br>(© Petja Pyykkönen)</small></center>]]		[[Kuva:Franciscus_assisilainen02.jpg\|thumb\|<center><small>Francicus Assisilainen 1300-luvun maalauksessa.<br>(© Petja Pyykkönen)</small></center>]]
	[[Kuva:Franciscus_assisilainen03.jpg\|thumb\|<center><small>Franciscus Assisilainen saa stigmat Giotto di Bondonen vuosina 1295-1300 maalaamassa maalauksessa.<br>(© Petja Pyykkönen)</small></center>]]		[[Kuva:Franciscus_assisilainen03.jpg\|thumb\|<center><small>Franciscus Assisilainen saa stigmat Giotto di Bondonen vuosina 1295-1300 maalaamassa maalauksessa.<br>(© Petja Pyykkönen)</small></center>]]
		+	[[Kuva:Franciscus_assisilainen04.jpg\|thumb\|<center><small>[[Paavi]] Innocentius III (1198-1216) näkee unessa Franciscus Assisilaisen kannattelemassa kaatuvaa kirkkoa.<br>(© Petja Pyykkönen)</small></center>]]
	'''Franciscus Assisilainen''' (maallislta nimeltään Giovanni Bernardone) (1181-1226) perusti fransiskaanisen veljeskunnan. Hän ei ole [[ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] [[pyhä]]. Hänestä on tehty ortodoksisen perinteen vastaisesti [[ikoni\|ikonien]] tyyliä jäljitteleviä maalauksia, jotka eivät kuitenkaan ole ikoneja. [[Roomalaiskatolinen kirkko]] on julistanut hänet vuonna 1228 pyhäksi ja roomalaiskatoliset kunnioittavat Franciscusta hänen muistopäivänään lokakuun 4. päivänä.		'''Franciscus Assisilainen''' (maallislta nimeltään Giovanni Bernardone) (1181-1226) perusti fransiskaanisen veljeskunnan. Hän ei ole [[ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] [[pyhä]]. Hänestä on tehty ortodoksisen perinteen vastaisesti [[ikoni\|ikonien]] tyyliä jäljitteleviä maalauksia, jotka eivät kuitenkaan ole ikoneja. [[Roomalaiskatolinen kirkko]] on julistanut hänet vuonna 1228 pyhäksi ja roomalaiskatoliset kunnioittavat Franciscusta hänen muistopäivänään lokakuun 4. päivänä.

Kuva:Theofilos valamo 06.jpg

2010-09-10T13:37:38Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 13.37
Rivi 1:		Rivi 1:
-	Panihidaan osallistui myös suuri joukko venäläisiä vieraita. Etualalla Konevitsan luostarin entinen igumeni, nykyään Jerusalemin missiossa ~~työsskentelevä~~, arkkimandriitta Isidor. Oikealla Jerusalemin patriarkka.	+	Panihidaan osallistui myös suuri joukko venäläisiä vieraita. Etualalla Konevitsan luostarin entinen igumeni, nykyään Jerusalemin missiossa työskentelevä, arkkimandriitta Isidor. Oikealla Jerusalemin patriarkka.

	(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')		(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')

	[[Luokka:Kuvat/Henkilöt]]		[[Luokka:Kuvat/Henkilöt]]

Toiminnot:Loki/upload

2010-09-10T13:37:10Z

tallensi uuden version tiedostosta Kuva:Theofilos valamo 06.jpg: Panihidaan osallistui myös suuri joukko venäläisiä vieraita. Etualalla Konevitsan luostarin entinen igumeni, nykyään Jerusalemin missiossa työskentelevä, arkkimandriitta Isidor.

Toiminnot:Loki/upload

2010-09-10T13:36:50Z

tallensi tiedoston Kuva:Theofilos valamo 06.jpg: Panihidaan osallistui myös suuri joukko venäläisiä vieraita. Etualalla Konevitsan luostarin entinen igumeni, nykyään Jerusalemin missiossa työsskentelevä, arkkimandriitta Isidor. Oikealla Jerusa

Toiminnot:Loki/upload

2010-09-10T13:36:10Z

tallensi tiedoston Kuva:Franciscus assisilainen04.jpg: Paavi Innocentius III (1198-1216) näkee unessa Franciscus Assisilaisen kannattelemassa kaatuvaa kirkkoa. Kuva: Petja Pyykkönen Luokka:Kuvat Luokka:Kuvat/Pyhät

Jerusalemin patriarkka Valamossa

2010-09-10T13:34:06Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 13.34
(Versioiden välissä yksi muu muokkaus.)
Rivi 16:		Rivi 16:

	Kuuntele [[Media:WS_30036.WMA\|venäjänkielinen veisu]] panihidasta (Windows Media Playerin wma-tiedosto)		Kuuntele [[Media:WS_30036.WMA\|venäjänkielinen veisu]] panihidasta (Windows Media Playerin wma-tiedosto)
		+
		+	[[Kuva:Theofilos_valamo_06.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Panihidaan osallistui myös suuri joukko venäläisiä vieraita. Etualalla [[Konevitsan luostari]]n entinen [[igumeni]], nykyään Jerusalemin missiossa työskentelevä, arkkimandriitta Isidor. Oikealla Jerusalemin patriarkka.<br><small>(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</small></center>]]

	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

	[[Luokka:Uutiset]]		[[Luokka:Uutiset]]

Kosmas ja Damianos Arabialaiset

2010-09-10T12:48:17Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 12.48
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Kosmas_damianos_arabialaiset02.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Pyhät palkattaparantajat Kosmas ja Damianos Arabialaiset, muistopäivä 17.10.<br><small>(''Valokuva © Pyykkönen'')</small></center>]]		[[Kuva:Kosmas_damianos_arabialaiset02.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Pyhät palkattaparantajat Kosmas ja Damianos Arabialaiset, muistopäivä 17.10.<br><small>(''Valokuva © Pyykkönen'')</small></center>]]
-	[[Kuva:Kosmas_damianos_arabialaiset01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Pyhät palkattaparantajat Kosmas ja Damianos Arabialaiset (suuret henkilöhahmot laidoilla) sekä heidän heidän veljensä Anthimos, Eutropios ja Leontios. 500-luvun stukko Egyptistä Wadi Sargan luostarin läheisyydestä. Heidän selviämistään polttamalla kiduttamisesta kuvataan palmunlehdillä heidän jalkojensa alla. He kuolivat keisari Diocletian vainoissa 200-luvulla.<br><small>(© Pyykkönen)</small></center>]]	+	[[Kuva:Kosmas_damianos_arabialaiset01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Pyhät palkattaparantajat Kosmas ja Damianos Arabialaiset (suuret henkilöhahmot laidoilla) sekä heidän heidän veljensä Anthimos, Eutropios ja Leontios. 500-luvun stukko Egyptistä Wadi Sargan luostarin läheisyydestä. Heidän selviämistään polttamalla kiduttamisesta kuvataan palmunlehdillä heidän jalkojensa alla. He kuolivat keisari Diocletian vainoissa 200-luvulla.<br><small>(© Petja Pyykkönen)</small></center>]]
		+	[[Kuva:Kosmas_damianos_arabialaiset03.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Kosmas ja Damianos Arabialaisten sekä heidän kolmen veljensä mestaus Fra Angelicon vuosina 1438-1443 maalaamassa teoksessa.<br><small>(''© Petja Pyykkönen'')</small></center>]]
	Kosmas ja Damianos-nimisiä pyhiä on todennäköisesti ollut kolme eri paria: Palkattaparantajat [[Kosmas ja Damianos Arabialaiset]] (muistopäivä 17.10.), palkattaparantajat [[Kosmas ja Damianos Roomalaiset]] (muistopäivä 1.7.) ja palkattaparantajat [[Kosmas ja Damianos Vähäaasialaiset]] (joskus myös muodossa Aasialaiset, muistopäivä 1.11.). Tämä artikkeli käsittelee ensimmäistä paria, pyhiä palkattaparantajia Kosmas ja Damianos Arabialaisia.		Kosmas ja Damianos-nimisiä pyhiä on todennäköisesti ollut kolme eri paria: Palkattaparantajat [[Kosmas ja Damianos Arabialaiset]] (muistopäivä 17.10.), palkattaparantajat [[Kosmas ja Damianos Roomalaiset]] (muistopäivä 1.7.) ja palkattaparantajat [[Kosmas ja Damianos Vähäaasialaiset]] (joskus myös muodossa Aasialaiset, muistopäivä 1.11.). Tämä artikkeli käsittelee ensimmäistä paria, pyhiä palkattaparantajia Kosmas ja Damianos Arabialaisia.

Toiminnot:Loki/upload

2010-09-10T12:46:31Z

tallensi tiedoston Kuva:Kosmas damianos arabialaiset03.jpg: Kosmas ja Damianos Arabialaisten sekä heidän kolmen veljensä mestaus Fra Angelicon vuosina 1438-1443 maalaamassa teoksessa. Kuva: Petja Pyykkönen Luokka:Kuvat Luokka:Kuvat/Pyhät

Jerusalemin patriarkka Valamossa

2010-09-10T12:17:29Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 12.17
(Versioiden välissä yksi muu muokkaus.)
Rivi 15:		Rivi 15:
	[[Kuva:Theofilos_valamo_05.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka Theofilos III ja KP arkkipiispa Leo olivat mukana igumeni, arkkimandriitta Sergein toimittamassa [[panihida]]ssa Valamon hautausmaalla.<br><small>(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</small></center>]]		[[Kuva:Theofilos_valamo_05.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka Theofilos III ja KP arkkipiispa Leo olivat mukana igumeni, arkkimandriitta Sergein toimittamassa [[panihida]]ssa Valamon hautausmaalla.<br><small>(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</small></center>]]

-	Kuuntele venäjänkielinen veisu panihidasta (Windows Media-tiedosto)	+	Kuuntele [[Media:WS_30036.WMA\|venäjänkielinen veisu]] panihidasta (Windows Media Playerin wma-tiedosto)

	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

	[[Luokka:Uutiset]]		[[Luokka:Uutiset]]

Toiminnot:Loki/upload

2010-09-10T12:14:22Z

tallensi tiedoston Kuva:WS 30036.WMA: Panihidasta Valamossa 10.9.2010

Jerusalemin patriarkka Valamossa

2010-09-10T12:12:27Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 12.12
Rivi 14:		Rivi 14:

	[[Kuva:Theofilos_valamo_05.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka Theofilos III ja KP arkkipiispa Leo olivat mukana igumeni, arkkimandriitta Sergein toimittamassa [[panihida]]ssa Valamon hautausmaalla.<br><small>(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</small></center>]]		[[Kuva:Theofilos_valamo_05.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka Theofilos III ja KP arkkipiispa Leo olivat mukana igumeni, arkkimandriitta Sergein toimittamassa [[panihida]]ssa Valamon hautausmaalla.<br><small>(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</small></center>]]
		+
		+	Kuuntele venäjänkielinen veisu panihidasta (Windows Media-tiedosto)
		+
	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

	[[Luokka:Uutiset]]		[[Luokka:Uutiset]]

Toiminnot:Loki/upload

2010-09-10T11:32:06Z

tallensi tiedoston Kuva:Theofilos valamo 05.jpg: Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka Theofilos III ja KP arkkipiispa Leo olivat mukana igumeni, arkkimandriitta Sergein toimittamassa panihidassa Valamon hautausmaalla. (''Kuva © HAP / Ortodoksi.ne

Jerusalemin patriarkka Valamossa

2010-09-10T11:30:10Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 11.30
Rivi 9:		Rivi 9:
	[[Kuva:Theofilos_valamo_03.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Valamon juhliin osallistuvia vieraita Jerusalemin patriarkan saapumisen yhteydessä järjestetyssä rukoushetkessä Valamon kirkossa 9.9.2010.<br><small>(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</small></center>]]		[[Kuva:Theofilos_valamo_03.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Valamon juhliin osallistuvia vieraita Jerusalemin patriarkan saapumisen yhteydessä järjestetyssä rukoushetkessä Valamon kirkossa 9.9.2010.<br><small>(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</small></center>]]

-	'''Perjantaina''' seurue ~~vierailee~~ [[Lintulan luostari]]ssa.	+	'''Perjantaina''' seurue vieraili [[Lintulan luostari]]ssa.

	[[Kuva:Theofilos_valamo_04.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka Theofilos III ja kuvaaja Valamon matkamuistomyymälässä.<br><small>(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</small></center>]]		[[Kuva:Theofilos_valamo_04.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka Theofilos III ja kuvaaja Valamon matkamuistomyymälässä.<br><small>(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</small></center>]]

-		+	[[Kuva:Theofilos_valamo_05.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka Theofilos III ja KP arkkipiispa Leo olivat mukana igumeni, arkkimandriitta Sergein toimittamassa [[panihida]]ssa Valamon hautausmaalla.<br><small>(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</small></center>]]
	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

	[[Luokka:Uutiset]]		[[Luokka:Uutiset]]

Franciscus Assisilainen

2010-09-10T11:11:15Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 11.11
(Versioiden välissä yksi muu muokkaus.)
Rivi 1:		Rivi 1:
-	[[Kuva:Franciscus_assisilainen01.jpg\|thumb\|<center><small>Ikonimaista tyyliä~~<br>~~jäljittelevä maalaus <br>~~roomalaiskatolisesta pyhästä~~<br>Franciscus ~~Assisilaisesta~~.<br>(© Pyykkönen)</small></center>]]	+	[[Kuva:Franciscus_assisilainen01.jpg\|thumb\|<center><small>Franciscus Assisilainen saa stigmat. Ikonimaista tyyliä jäljittelevä maalaus roomalaiskatolisesta pyhästä Franciscus Assisilaisesta.<br>(© Petja Pyykkönen)</small></center>]]
		+	[[Kuva:Franciscus_assisilainen02.jpg\|thumb\|<center><small>Francicus Assisilainen 1300-luvun maalauksessa.<br>(© Petja Pyykkönen)</small></center>]]
		+	[[Kuva:Franciscus_assisilainen03.jpg\|thumb\|<center><small>Franciscus Assisilainen saa stigmat Giotto di Bondonen vuosina 1295-1300 maalaamassa maalauksessa.<br>(© Petja Pyykkönen)</small></center>]]
	'''Franciscus Assisilainen''' (maallislta nimeltään Giovanni Bernardone) (1181-1226) perusti fransiskaanisen veljeskunnan. Hän ei ole [[ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] [[pyhä]]. Hänestä on tehty ortodoksisen perinteen vastaisesti [[ikoni\|ikonien]] tyyliä jäljitteleviä maalauksia, jotka eivät kuitenkaan ole ikoneja. [[Roomalaiskatolinen kirkko]] on julistanut hänet vuonna 1228 pyhäksi ja roomalaiskatoliset kunnioittavat Franciscusta hänen muistopäivänään lokakuun 4. päivänä.		'''Franciscus Assisilainen''' (maallislta nimeltään Giovanni Bernardone) (1181-1226) perusti fransiskaanisen veljeskunnan. Hän ei ole [[ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] [[pyhä]]. Hänestä on tehty ortodoksisen perinteen vastaisesti [[ikoni\|ikonien]] tyyliä jäljitteleviä maalauksia, jotka eivät kuitenkaan ole ikoneja. [[Roomalaiskatolinen kirkko]] on julistanut hänet vuonna 1228 pyhäksi ja roomalaiskatoliset kunnioittavat Franciscusta hänen muistopäivänään lokakuun 4. päivänä.

Toiminnot:Loki/upload

2010-09-10T11:07:24Z

tallensi tiedoston Kuva:Franciscus assisilainen03.jpg: Franciscus Assisilainen saa stigmat Giotto di Bondonen vuosina 1295-1300 maalaamassa maalauksessa. Kuva: Petja Pyykkönen Luokka:Kuvat Luokka:Kuvat/Pyhät Luokka:Kuvat/Ikonit

Toiminnot:Loki/upload

2010-09-10T11:05:16Z

tallensi tiedoston Kuva:Franciscus assisilainen02.jpg: Franciscus Assisilainen vuosina 1360-1365 Giovanni da Milanon maalaamassa maalauksessa. Kuva: Petja Pyykkönen Luokka:Kuvat Luokka:Kuvat/Pyhät Luokka:Kuvat/Ikonit

Etusivu

2010-09-10T10:54:23Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 10.54
Rivi 16:		Rivi 16:

	* '''[[Syyskuu\|SYYSKUU]]'''		* '''[[Syyskuu\|SYYSKUU]]'''
-	* 9.9. Vanhurskaat [[Joakim ja Anna]], Herran esivanhemmat
	* 11.9. Piispa Arseni: [[Pyhittäjien Sergein ja Herman Valamolaisten pyhäinjäännösten palauttaminen (opetuspuhe)\|Pyhittäjien Sergein ja Herman Valamolaisten pyhäinjäännösten palauttaminen Novgorodista Valamoon]]		* 11.9. Piispa Arseni: [[Pyhittäjien Sergein ja Herman Valamolaisten pyhäinjäännösten palauttaminen (opetuspuhe)\|Pyhittäjien Sergein ja Herman Valamolaisten pyhäinjäännösten palauttaminen Novgorodista Valamoon]]
	** * YLE Elävä arkisto: [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=100&t=&a=09316 Vanha ja Uusi Valamo]		** * YLE Elävä arkisto: [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=100&t=&a=09316 Vanha ja Uusi Valamo]

Toiminnot:Loki/upload

2010-09-10T06:37:44Z

tallensi tiedoston Kuva:Theofilos valamo 04.jpg: Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka Theofilos III Valamon matkamuistomyymälässä 10.9.2010 yhdessä Hannu Pyykkösen kanssa. (''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'') Luokka:Kuvat/Henkilöt

Jerusalemin patriarkka Valamossa

2010-09-10T06:35:47Z

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 06.35
Rivi 1:		Rivi 1:
	Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka [[Theofilos III (patriarkka)\|Theofilos III]] saapui torstaina 9.9.2010 juhlimaan Valamon Heinävedellä olemisen 70-vuotisjuhlaa suuren seurueen kanssa.		Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka [[Theofilos III (patriarkka)\|Theofilos III]] saapui torstaina 9.9.2010 juhlimaan Valamon Heinävedellä olemisen 70-vuotisjuhlaa suuren seurueen kanssa.

-	Tässä joitain kuvia torstai-illalta. Kuva suurenee sitä hiirellä klikkaamalla.	+	Tässä joitain kuvia '''torstai'''-illalta [[Uuden Valamon luostari\|Valamosta]]. Kuva suurenee sitä hiirellä klikkaamalla.

	[[Kuva:Theofilos_valamo_01.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka Theofilos III pitää puhetta Valamon kirkossa 9.9.2010. Mukana myös KP arkkipiispa Leo, Valamon igumeni, arkkimandriitta Sergei ja tulkkina nunna Kristoduli.<br><small>(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</small></center>]]		[[Kuva:Theofilos_valamo_01.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka Theofilos III pitää puhetta Valamon kirkossa 9.9.2010. Mukana myös KP arkkipiispa Leo, Valamon igumeni, arkkimandriitta Sergei ja tulkkina nunna Kristoduli.<br><small>(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</small></center>]]
Rivi 8:		Rivi 8:

	[[Kuva:Theofilos_valamo_03.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Valamon juhliin osallistuvia vieraita Jerusalemin patriarkan saapumisen yhteydessä järjestetyssä rukoushetkessä Valamon kirkossa 9.9.2010.<br><small>(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</small></center>]]		[[Kuva:Theofilos_valamo_03.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Valamon juhliin osallistuvia vieraita Jerusalemin patriarkan saapumisen yhteydessä järjestetyssä rukoushetkessä Valamon kirkossa 9.9.2010.<br><small>(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</small></center>]]
		+
		+	'''Perjantaina''' seurue vierailee [[Lintulan luostari]]ssa.
		+
		+	[[Kuva:Theofilos_valamo_04.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka Theofilos III ja kuvaaja Valamon matkamuistomyymälässä.<br><small>(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</small></center>]]
		+

	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

	[[Luokka:Uutiset]]		[[Luokka:Uutiset]]

Theofilos III (patriarkka)

2010-09-09T21:14:23Z

Katso myös:

← Vanhempi versio		Versio 9. syyskuuta 2010 kello 21.14
Rivi 40:		Rivi 40:
	== Katso myös ==		== Katso myös ==
	* [[Jerusalemin ja koko Palestiinan patriarkaatti]]		* [[Jerusalemin ja koko Palestiinan patriarkaatti]]
		+	* [[Jerusalemin patriarkka Valamossa]]

	[[Luokka:Patriarkat]]		[[Luokka:Patriarkat]]
	[[Luokka:Jerusalem]]		[[Luokka:Jerusalem]]

Jerusalemin patriarkka Valamossa

2010-09-09T19:54:47Z

← Vanhempi versio		Versio 9. syyskuuta 2010 kello 19.54
Rivi 1:		Rivi 1:
	Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka [[Theofilos III (patriarkka)\|Theofilos III]] saapui torstaina 9.9.2010 juhlimaan Valamon Heinävedellä olemisen 70-vuotisjuhlaa suuren seurueen kanssa.		Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka [[Theofilos III (patriarkka)\|Theofilos III]] saapui torstaina 9.9.2010 juhlimaan Valamon Heinävedellä olemisen 70-vuotisjuhlaa suuren seurueen kanssa.

-	Tässä joitain kuvia torstai-illalta.	+	Tässä joitain kuvia torstai-illalta. Kuva suurenee sitä hiirellä klikkaamalla.

	[[Kuva:Theofilos_valamo_01.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka Theofilos III pitää puhetta Valamon kirkossa 9.9.2010. Mukana myös KP arkkipiispa Leo, Valamon igumeni, arkkimandriitta Sergei ja tulkkina nunna Kristoduli.<br><small>(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</small></center>]]		[[Kuva:Theofilos_valamo_01.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka Theofilos III pitää puhetta Valamon kirkossa 9.9.2010. Mukana myös KP arkkipiispa Leo, Valamon igumeni, arkkimandriitta Sergei ja tulkkina nunna Kristoduli.<br><small>(''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</small></center>]]

Etusivu

2010-09-09T19:53:26Z

← Vanhempi versio		Versio 9. syyskuuta 2010 kello 19.53
Rivi 7:		Rivi 7:
	\|teksti= [[Kuva:Theofilos_III_jop.jpg\|thumb\|280 px\|<center>Hänen Autuutensa Jerusalemin ja koko Palestiinan patriarkka [[Theofilos III (patriarkka)\|Teofilos III]] vierailee Suomessa 7.–14. syyskuuta. <br><small>''Foto: Jerusalemin ortodoksinen patriarkaatti''</small></center>]]		\|teksti= [[Kuva:Theofilos_III_jop.jpg\|thumb\|280 px\|<center>Hänen Autuutensa Jerusalemin ja koko Palestiinan patriarkka [[Theofilos III (patriarkka)\|Teofilos III]] vierailee Suomessa 7.–14. syyskuuta. <br><small>''Foto: Jerusalemin ortodoksinen patriarkaatti''</small></center>]]

		+	* [[Jerusalemin patriarkka Valamossa]] (9.9.)
	* KP metropoliitta Panteleimon: [[Toisten palvelija (opetuspuhe)\|Toisten palvelija]]		* KP metropoliitta Panteleimon: [[Toisten palvelija (opetuspuhe)\|Toisten palvelija]]
	* Isä Pentti: [[Sergei Rahmaninov\|Sergei Rahmaninovin liturgisesta musiikista]]		* Isä Pentti: [[Sergei Rahmaninov\|Sergei Rahmaninovin liturgisesta musiikista]]
	* Kirkkohistoria: [[Balkanin kirkot‎]]		* Kirkkohistoria: [[Balkanin kirkot‎]]
	* Isä Jarmo: [[Jumalallinen liturgia – Kirkon kasvot ja ääni]]		* Isä Jarmo: [[Jumalallinen liturgia – Kirkon kasvot ja ääni]]
-	* [[Trifon Petsamolaisen pyhiinvaellus 2010]]

	== <font color=#9a0d13> Kirkkovuoden kierrossa </font color> ==		== <font color=#9a0d13> Kirkkovuoden kierrossa </font color> ==

Jerusalemin patriarkka Valamossa

2010-09-09T19:52:20Z

Ak: Uusi sivu: Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka Theofilos III saapui torstaina 9.9.2010 juhlimaan Valamon Heinävedellä olemisen 70-vuotisjuhlaa suuren seurue...

Uusi sivu

Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka [[Theofilos III (patriarkka)|Theofilos III]] saapui torstaina 9.9.2010 juhlimaan Valamon Heinävedellä olemisen 70-vuotisjuhlaa suuren seurueen kanssa.

Tässä joitain kuvia torstai-illalta.

[[Kuva:Theofilos_valamo_01.jpg|thumb|center|400 px|<center>Hänen Autuutensa Jerusalemin patriarkka Theofilos III pitää puhetta Valamon kirkossa 9.9.2010. Mukana myös KP arkkipiispa Leo, Valamon igumeni, arkkimandriitta Sergei ja tulkkina nunna Kristoduli. (''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</center>]]

[[Kuva:Theofilos_valamo_02.jpg|thumb|center|400 px|<center>Jerusalemin patriarkan seurue ja suomalaisia isäntiä ryhmäkuvassa Valamon luostarin kirkossa 9.9.2010. (''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</center>]]

[[Kuva:Theofilos_valamo_03.jpg|thumb|center|400 px|<center>Valamon juhliin osallistuvia vieraita Jerusalemin patriarkan saapumisen yhteydessä järjestetyssä rukoushetkessä Valamon kirkossa 9.9.2010. (''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'')</center>]]

[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]

[[Luokka:Uutiset]]

Toiminnot:Loki/upload

2010-09-09T19:44:30Z

tallensi tiedoston Kuva:Theofilos valamo 03.jpg: Valamon juhliin osallistuvia vieraita Jerusalemin patriarkan saapumisen yhteydessä järjestetyssä rukoushetkessä Valamon kirkossa 9.9.2010. (''Kuva © HAP / Ortodoksi.net'') [[Luokka:Henkilöt]

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 13.37
Rivi 2:		Rivi 2:
	[[Kuva:Franciscus_assisilainen02.jpg\|thumb\|<center><small>Francicus Assisilainen 1300-luvun maalauksessa.<br>(© Petja Pyykkönen)</small></center>]]		[[Kuva:Franciscus_assisilainen02.jpg\|thumb\|<center><small>Francicus Assisilainen 1300-luvun maalauksessa.<br>(© Petja Pyykkönen)</small></center>]]
	[[Kuva:Franciscus_assisilainen03.jpg\|thumb\|<center><small>Franciscus Assisilainen saa stigmat Giotto di Bondonen vuosina 1295-1300 maalaamassa maalauksessa.<br>(© Petja Pyykkönen)</small></center>]]		[[Kuva:Franciscus_assisilainen03.jpg\|thumb\|<center><small>Franciscus Assisilainen saa stigmat Giotto di Bondonen vuosina 1295-1300 maalaamassa maalauksessa.<br>(© Petja Pyykkönen)</small></center>]]
		+	[[Kuva:Franciscus_assisilainen04.jpg\|thumb\|<center><small>[[Paavi]] Innocentius III (1198-1216) näkee unessa Franciscus Assisilaisen kannattelemassa kaatuvaa kirkkoa.<br>(© Petja Pyykkönen)</small></center>]]
	'''Franciscus Assisilainen''' (maallislta nimeltään Giovanni Bernardone) (1181-1226) perusti fransiskaanisen veljeskunnan. Hän ei ole [[ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] [[pyhä]]. Hänestä on tehty ortodoksisen perinteen vastaisesti [[ikoni\|ikonien]] tyyliä jäljitteleviä maalauksia, jotka eivät kuitenkaan ole ikoneja. [[Roomalaiskatolinen kirkko]] on julistanut hänet vuonna 1228 pyhäksi ja roomalaiskatoliset kunnioittavat Franciscusta hänen muistopäivänään lokakuun 4. päivänä.		'''Franciscus Assisilainen''' (maallislta nimeltään Giovanni Bernardone) (1181-1226) perusti fransiskaanisen veljeskunnan. Hän ei ole [[ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] [[pyhä]]. Hänestä on tehty ortodoksisen perinteen vastaisesti [[ikoni\|ikonien]] tyyliä jäljitteleviä maalauksia, jotka eivät kuitenkaan ole ikoneja. [[Roomalaiskatolinen kirkko]] on julistanut hänet vuonna 1228 pyhäksi ja roomalaiskatoliset kunnioittavat Franciscusta hänen muistopäivänään lokakuun 4. päivänä.

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 11.11
(Versioiden välissä yksi muu muokkaus.)
Rivi 1:		Rivi 1:
-	[[Kuva:Franciscus_assisilainen01.jpg\|thumb\|<center><small>Ikonimaista tyyliä~~<br>~~jäljittelevä maalaus <br>~~roomalaiskatolisesta pyhästä~~<br>Franciscus ~~Assisilaisesta~~.<br>(© Pyykkönen)</small></center>]]	+	[[Kuva:Franciscus_assisilainen01.jpg\|thumb\|<center><small>Franciscus Assisilainen saa stigmat. Ikonimaista tyyliä jäljittelevä maalaus roomalaiskatolisesta pyhästä Franciscus Assisilaisesta.<br>(© Petja Pyykkönen)</small></center>]]
		+	[[Kuva:Franciscus_assisilainen02.jpg\|thumb\|<center><small>Francicus Assisilainen 1300-luvun maalauksessa.<br>(© Petja Pyykkönen)</small></center>]]
		+	[[Kuva:Franciscus_assisilainen03.jpg\|thumb\|<center><small>Franciscus Assisilainen saa stigmat Giotto di Bondonen vuosina 1295-1300 maalaamassa maalauksessa.<br>(© Petja Pyykkönen)</small></center>]]
	'''Franciscus Assisilainen''' (maallislta nimeltään Giovanni Bernardone) (1181-1226) perusti fransiskaanisen veljeskunnan. Hän ei ole [[ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] [[pyhä]]. Hänestä on tehty ortodoksisen perinteen vastaisesti [[ikoni\|ikonien]] tyyliä jäljitteleviä maalauksia, jotka eivät kuitenkaan ole ikoneja. [[Roomalaiskatolinen kirkko]] on julistanut hänet vuonna 1228 pyhäksi ja roomalaiskatoliset kunnioittavat Franciscusta hänen muistopäivänään lokakuun 4. päivänä.		'''Franciscus Assisilainen''' (maallislta nimeltään Giovanni Bernardone) (1181-1226) perusti fransiskaanisen veljeskunnan. Hän ei ole [[ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] [[pyhä]]. Hänestä on tehty ortodoksisen perinteen vastaisesti [[ikoni\|ikonien]] tyyliä jäljitteleviä maalauksia, jotka eivät kuitenkaan ole ikoneja. [[Roomalaiskatolinen kirkko]] on julistanut hänet vuonna 1228 pyhäksi ja roomalaiskatoliset kunnioittavat Franciscusta hänen muistopäivänään lokakuun 4. päivänä.

← Vanhempi versio		Versio 10. syyskuuta 2010 kello 15.13
Rivi 1:		Rivi 1:
-	Ennen palveluksen alkua on '''ilmoitussoitto''' (yhteen kelloon): ennen 9. hetkeä (~~ehtoopalvelusta~~), ennen ~~puoliyöpalvelusta~~ (aamupalvelusta) ja ennen 3. hetkeä (~~liturgiaa~~). Ilmoitussoitto varhaisen liturgian edellä on harvempi kuin myöhäisen liturgian edellä.	+	Ennen palveluksen alkua on '''ilmoitussoitto''' (yhteen kelloon): ennen 9. hetkeä ([[ehtoopalvelus]]ta), ennen [[puoliyöpalvelus]]ta (aamupalvelusta) ja ennen 3. hetkeä ([[liturgia]]a). Ilmoitussoitto varhaisen liturgian edellä on harvempi kuin myöhäisen liturgian edellä.

-	'''Juhlasoitto''' eli '''kolmisoitto''' (kaikkien kellojen soitto kolmeen otteeseen) tapahtuu ehtoopalveluksen, aamupalveluksen ja liturgian edellä.	+	'''Juhlasoitto''' eli '''kolmisoitto''' (kaikkien kellojen soitto kolmeen otteeseen) tapahtuu ehtoopalveluksen, [[aamupalvelus\|aamupalveluksen]] ja liturgian edellä.

-	Jos palvelus alkaa suoraan ehtoopalveluksella kuten vigiliassa, niin ensin on ilmoitussoitto ja välittömästi sen jälkeen juhlasoitto. Juhlasoitto ehtoopalveluksen edellä on silloinkin, kun se toimitetaan liturgian tai ennen pyhitettyjen Lahjain liturgian edellä. Myös ~~vigiliassa~~ on juhlasoitto aamupalvelusosan edellä.	+	Jos palvelus alkaa suoraan ehtoopalveluksella kuten vigiliassa, niin ensin on ilmoitussoitto ja välittömästi sen jälkeen juhlasoitto. Juhlasoitto ehtoopalveluksen edellä on silloinkin, kun se toimitetaan liturgian tai ennen pyhitettyjen Lahjain liturgian edellä. Myös [[vigilia]]ssa on juhlasoitto aamupalvelusosan edellä.

	Liturgian edellä on juhlasoitto silloinkin, kun sen edellä toimitetaan ehtoopalvelus, samoin ennen pyhitettyjen Lahjain liturgian edellä. (Soitosta liturgian aikana ja sen jälkeen katso ohjeita liturgian käsikirjasta s. 201.)		Liturgian edellä on juhlasoitto silloinkin, kun sen edellä toimitetaan ehtoopalvelus, samoin ennen pyhitettyjen Lahjain liturgian edellä. (Soitosta liturgian aikana ja sen jälkeen katso ohjeita liturgian käsikirjasta s. 201.)

-	Aamupalveluksessa on ~~polyeleon~~ alkaessa ns. evankeliumisoitto (juhlasoitto yhteen otteeseen).	+	Aamupalveluksessa on [[polyeleo]]n alkaessa ns. evankeliumisoitto (juhlasoitto yhteen otteeseen).

	'''Vuorosoitto''' – soitetaan kutakin kelloa vuorollaan pienimmästä suurimpaan (jos kelloja on vähän, niin näin soitetaan usein 2-3 kertaan) ja sitten kaikkia kelloja samalla kertaa – on seuraavissa tapauksissa:		'''Vuorosoitto''' – soitetaan kutakin kelloa vuorollaan pienimmästä suurimpaan (jos kelloja on vähän, niin näin soitetaan usein 2-3 kertaan) ja sitten kaikkia kelloja samalla kertaa – on seuraavissa tapauksissa:

-	1. ~~pääsiäisyönä~~ liturgian ~~evankeliumia~~ luettaessa (ei kuitenkaan sellaisessa tapauksessa, kun ilmestyspäivä on pääsiäisenä).	+	1. [[pääsiäisyö]]nä liturgian [[evankeliumi]]a luettaessa (ei kuitenkaan sellaisessa tapauksessa, kun ilmestyspäivä on pääsiäisenä).

	2. ristin esiin kantamisen edellä suuren ylistysveisun aikana; ristin esiin kantamisen jälkeen on juhlasoitto.		2. ristin esiin kantamisen edellä suuren ylistysveisun aikana; ristin esiin kantamisen jälkeen on juhlasoitto.

-	3. Suurena perjantaina hautauskuvan kantamisen edellä veisattaessa ”Joosef Nikodemuksen kanssa”.	+	3. [[Suuri perjantai\|Suurena perjantaina]] hautauskuvan kantamisen edellä veisattaessa ”Joosef Nikodemuksen kanssa”.

	Samoin suuren lauantain aamupalveluksessa suuren ylistysveisun aikana ennen hautauskuvan kirkon ympäri kantamista. Juhlasoitto seuraa vuorosoittoa sekä suurena perjantaina että lauantaina hautauskuvaa kirkkoon tuotaessa.		Samoin suuren lauantain aamupalveluksessa suuren ylistysveisun aikana ennen hautauskuvan kirkon ympäri kantamista. Juhlasoitto seuraa vuorosoittoa sekä suurena perjantaina että lauantaina hautauskuvaa kirkkoon tuotaessa.
Rivi 23:		Rivi 23:
	1. Kun yleinen rukouspalvelus (rukoushetki) pidetään temppelijuhlana, itsenäisyyspäivänä tai uutena vuotena, niin sen alkuun soitetaan ilmoitussoitto ja juhlasoitto ja palveluksen päätyttyä juhlasoitto.		1. Kun yleinen rukouspalvelus (rukoushetki) pidetään temppelijuhlana, itsenäisyyspäivänä tai uutena vuotena, niin sen alkuun soitetaan ilmoitussoitto ja juhlasoitto ja palveluksen päätyttyä juhlasoitto.

-	2. ~~Ristisaattojen~~ aikana on ensin ilmoitussoitto yhteen kelloon – toisinaan tämä ilmoitussoitto tapahtuu kuten vuorosoitossa eri kelloja lyöden – sitten ristisaaton liikkeelle lähtiessä ja kulkiessa juhlasoitto.	+	2. [[Ristisaatto]]jen aikana on ensin ilmoitussoitto yhteen kelloon – toisinaan tämä ilmoitussoitto tapahtuu kuten vuorosoitossa eri kelloja lyöden – sitten ristisaaton liikkeelle lähtiessä ja kulkiessa juhlasoitto.

	3. Temppelijuhlina pienen vedenvihkimisen edellä on ilmoitussoittona vuorosoitto suurimmasta pienimpään useampaan kertaan. Ristiä veteen upotettaessa on juhlasoitto.		3. Temppelijuhlina pienen vedenvihkimisen edellä on ilmoitussoittona vuorosoitto suurimmasta pienimpään useampaan kertaan. Ristiä veteen upotettaessa on juhlasoitto.
Rivi 45:		Rivi 45:
	6. Temppelijuhlana ja juhlan iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa.		6. Temppelijuhlana ja juhlan iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa.

-	Suuren paaston jumalanpalveluksien soitto eroaa tavallisesta sillä, että se on harvempaa. Jos paastopäivänä ei ole juhlaa, niin ilmoitussoittona III hetken edellä lyödään kolmesti. VI hetken edellä 6 kertaa ja IX hetken edellä 9 kertaa.	+	[[Suuri paasto\|Suuren paaston]] jumalanpalveluksien soitto eroaa tavallisesta sillä, että se on harvempaa. Jos paastopäivänä ei ole juhlaa, niin ilmoitussoittona III hetken edellä lyödään kolmesti. VI hetken edellä 6 kertaa ja IX hetken edellä 9 kertaa.

	Siitä, miten kauan ilmoitussoiton yleensä pitää kestää, kirkkosäännöissä sanotaan: niin kauan, että soittaja ehtii lukea 51. psalmin 12 kertaa; juhlasoitto kestää psalmin yhden lukemisen ajan.		Siitä, miten kauan ilmoitussoiton yleensä pitää kestää, kirkkosäännöissä sanotaan: niin kauan, että soittaja ehtii lukea 51. psalmin 12 kertaa; juhlasoitto kestää psalmin yhden lukemisen ajan.